Ylläksen katselua hääsuunnittelulasien läpi

Pääsiäisenä saatiin sulhasen kanssa viikon yhteinen loma, joka vietettiin keväthangilla Äkäslompolossa. Kelit suosi, ja päästiin hiihtämään, laskettelemaan ja lumikenkäilemään auringonpaisteessa melkein joka päivä. Ulkoilun lisäksi päädyttiin varaamaan meille häämatka!

Oltiin jo aiemmin mietitty, että meidän häämatka suuntautuisi Lappiin. Päätökseen vaikutti osittain kotimaan reissun stressittömyys ja helppous, ja osittain päähänpinttymä, jonka olen jostain saanut: haluan potrettikuvat otettavan tunturissa tykkylumipuiden keskellä. Kun nyt kerran on talvihäät ja molemmat tykätään luonnosta, niin otetaan siitä sitten kaikki irti... Saa nähdä, vieläkö se tuntuu hyvältä idealta siinä vaiheessa, kun varpaat alkavat sinertyä 20 asteen pakkasessa ja tunturituuli koittaa viedä hunnun päästä! Hauska huomata, kuinka paljon mielipide on muuttunut ja elämän realiteetin tullut vastaan, sillä pari vuotta sitten olin ihan päättänyt, että haluan ehdottomasti häämatkalle Bora Boralle. :)

Häämatka osoittautui meille häämekon lisäksi toiseksi asiaksi, joka ei tähän mennessä ole pysynyt budjetissa. Selviteltiin eri majoitusvaihtoehtoja, ja huomattiin, että suunniteltu rahasumma riittäisi lähinnä perushuoneeseen hotellissa. Lapissa olisi useita hienoja mökkejä, mutta kaikki mitä löydettiin, oli sen verran isoja, että olisi ollut tosi kallista olla siellä kahdestaan. Lisäksi monia mökkejä vuokrataan vain viikoksi. Kun asiaa tarpeeksi pohdittiin, tultiin siihen tulokseen, että halutaan joka tapauksessa panostaa siihen, että häämatkassa on jotain ekstraa ja majoitus on sellainen, ettei sinne tulisi muuten lähdettyä. Vaihtoehtoina palloteltiin lumilinnaa (esim. Lainion lumikylä), lasi-iglua ja jonkin kivan hotellin sviittiä.


Lainion lumikappeli

Lumihotellissa ovet oli tehty jäästä!

Lasi-iglut karsiutuivat heti kättelyssä korkean hinnan vuoksi, sekä sen takia, että lasikattoa lukuunottamatta ne näyttivät suht tavalliselta hotellihuoneelta. Päätettiin, että jos halutaan katsella revontulia tai tähtiä, mennään mieluummin johonkin laavulle nuotioimaan :) Lainion lumikylässä käytiin kierroksella pääsiäislomalla, ja täytyy sanoa, että lumihotelli oli tosi hieno! Ilman vierailua oltaisiin varmaan muuten varattukin sieltä huone, koska ajatuksena lumihotelli kuulosti tosi hyvältä. Yllätyksenä tuli kuitenkin se, että lumihotellissa on kylmä, siis oikeasti kylmä, eikä vain sellainen että pelotellaan ulkomaalaisia turisteja pakkasella. Kylmyyden kanssa varmaan vielä olisikin pärjännyt (vaikka häämatkalla tietysti on ihan mukavaa, jos ei koko ajan tarvi olla toppavaatteet päällä...), nukkuuhan sitä laavussakin ihan hyvin, mutta hotellihuoneet täytyy tyhjentää päiväksi, koska päivisin koko lumikylä on päiväturistien ihailtavana. Pitkällä viikonlopulla voisi olla turhan stressaavaa, jos pitää välillä vaihtaa yöpaikkaa eikä oikein ole sellaista huonetta, missä voisi rentoutua päivällä.


Hotellitarjontaa Lapissa on paljon, ja itse sain sen vaikutelman, että kaikista ylellisimmät hotellit löytyy Rovaniemeltä. Siellä oli monia sen näköisiä paikkoja, että ei uskoisi, että sellaisia löytyy nykyään myös Suomesta! Hintaa niillä oli meille turhan paljon, eikä Rovaniemi ehkä ollut muutenkaan ihan se paikka, mihin oltiin ajateltu mennä. Äkäslompolon hotelleista meistä ehdottomasti tunnelmallisin oli Ylläshumina. Hotellihuoneet ovat hirsimökeissä, jotka näyttivät lumihangen keskellä ihan satumaalta, ja viime vuonna remontoitu päärakennus oli minusta tosi tyylikäs ja viihtyisä. Ravintolan ja baarin lisäksi Ylläshuminassa on ulkoporeallas ja sauna, ja hiihtoladut lähtee ihan takapihalta. Lomamielenhäiriössä päätettiin, että häämatkalla ei olla köyhiä eikä kipeitä, ja loppujen lopuksi varattiin superior-huone. Kerran sitä vaan naimisiin mennään... Ja onhan se nyt hieno, takka ja kaikki löytyy!



Ylläshuminan baari

Toisena majoitussuosituksena voin lämpimästi suositella travelleri/hippihenkistä Seven Fells Hostelia, jossa majoituttiin tällä reissulla. Henkilökunta oli rentoa, huoneet siistejä ja ruokaa sai laittaa itse keittiössä, jossa oli välillä tarjolla mm. tuoretta pullaa. Potkukelkkaa sai lainata, ja sillä oli hauska käydä kaupassa. Äkäslompolon muusta tarjonnasta voi suositella ainakin Suklaaruusu-konditoriaa, josta sai kaikenlaista herkkua leivästä raakasuklaaseen. Myös Äkäslompolon kappeli on ihan tosi kaunis, alttarin takana olevasta isosta ikkunasta näkyy Yllästunturi ja katto näyttää tähtitaivaalta.

Äkäslompolon kappeli

Yhtenä iltana käytiin iltakävelyllä paistamassa makkaroita ja vaahtokarkkeja Varkaankurun kodalla. Oltiin liikkeellä juuri auringonlaskun aikaan, ja auringon laskiessa kurun taakse tuli mieleen, että siinä olisi kyllä täydellisen kaunis paikka esimerkiksi vihkimiselle! Kodalle on alle kilometrin pituinen tasainen kävelyreitti laskettelukeskukselta, ja kodan edessä on tasainen alue, jossa vihkimisen voisi hyvin pitää. Aukion toiselta reunalta on pudotus kuruun, jossa on kesällä vesiputous. Kota on uusi ja sen verran iso, että siellä mahtuu hyvin istumaan parikymmentä ihmistä. Jos asuttaisiin Lapissa ja suunnitteltaisiin kesähäitä, voi olla, että olisi mennyt suunnitelmat aikalailla uusiksi. 💙 

Vinkkejä kihlajaiskuviin

Tänään on meidän kihlauksen vuosipäivä! Ainakin olen siitä melko varma, vaikka sormuksessa on väärä päivämäärä :D Kaiverrusta tilattaessa ei otettu huomioon sitä, että puhelimen kalenterissa ensimmäinen päivä rivillä on sunnuntai, joten sormuksessa lukee 14.4.2017...

Näissä maisemissa kihlauduttiin Hollannissa!

Kihlajaispäivän kunniaksi ajattelin fiilistellä vähän kihlajaiskuvia. Meidän kuvat onnistui todella hyvin, kiitos taitavan kuvaajan! Etukäteen olin ajatellut, että haluaisin kuvat Hatanpään puutarhassa, mutta viime kevät oli niin paljon myöhässä, ettei yhdessäkään puussa ollut vielä lehtiä. Sen vuoksi päädyttiin kuvailemaan Finlaysonin alueelle, ja nyt kuvissa väriä tuo kevään ensimmäiset siniset kukat, punatiiliset rakennukset ja täydellisen värinen taivas. Meidän kaveripiiristä löytyi valokuvausosaamista, joten kihlajaiskuvia varten ei tarvinnut etsiä ammattivalokuvaajaa. Vaikka yleensä joka paikassa kannustetaan ammattilaisen palkkaamiseen, 

(c) Lauri Aitokari

meillä tämä ratkaisu toimi ihan tosi hyvin. Oli mukavaa, kun kuvaaja oli entuudestaan tuttu eikä tarvinnut jännittää. Kun saatiin valmiit kuvat, olin aika yllättynyt, että itsestä voi saada ihan Pinterest-kelpoisia kuvia, kun kuvaaja tietää mitä tekee! Laurin kuvia voit käydä katsomassa täällä. 

Ennen kuvia mietin aika paljon, mitä vaatteita kannattaisi laittaa päälle. Tietysti jotain, mikä tuntuu hyvältä ja jossa tuntee olonsa kotoisaksi ja hyvännäköiseksi. Lisäksi halusin, että kuvat näyttäisivät hyvältä vielä vuosienkin päästä, joten vaatteet saisivat näyttää siistiltä ja ajattomalta. Vinkkinä voin kertoa, että kannattaa testata istumista suunnitellussa asussa, ettei sitten huomaa vasta kuvista, että joku sauma puristaa, tai että jokin vaate laskeutuu hassusti istuessa. Kannattaa myös yhdessä kumppanin kanssa miettiä, mitkä vaatteet sopivat yhteen. Miettikää samalla kuvauksen tyyli, haluatteko rentoja vai muodollisia kuvia, vai otetaanko ne esimerkiksi jostakin yhteisestä harrastuksesta? Netissä on paljon vinkkejä pukeutumisen koordinointiin, tässä se kaavio josta me otettiin vinkkiä!

Minusta meikin kannattaa olla suht luonnollinen, samoin kuin hääpäivänä, ettei se näytä kahdenkymmenen vuoden päästä pahalta. Itse tein pohjustukset ja varjostukset paljon tavallista huolellisemmin. Silmiä meikkasin hieman voimakkaammin kuin arkena, sillä valokuva syö värejä, mutta käytin pehmeitä ruskeita luomivärejä, jottei meikistä tule liian tumma. Meikkaan arkena aika kevyesti, ja muistan, kuinka ajattelin ennen kuvausta, että meikkikerros tuntuu tosi paksulta arkimeikkiin verrattuna. Silti kuvissa näytän käytännössä meikittömältä, mutta iho näyttää paljon paremmalta kuin yleensä. Huomiota kannattaa kiinnittää myös kynsiin, erityisesti, jos haluatte lähikuvia sormuksista!

Halusin näyttää kuvissa huolitellulta, joten kiharsin hiukset. Normaalisti pidän hiuksia ponnarilla tai nutturalla, mutta kuvissa se näyttää helposti kaljulta, varsinkin, kun minulla on aika korkea otsa. Koska kuvat otettiin ulkona, hiuslakkaa piti laittaa tosi paljon, ettei kiharat suoristu heti ensimäisestä tuulenpuuskasta.

Siinä vaiheessa, kun täydellistä auringonvaloa metsästettiin kävelemällä Näsinpuistossa mäkeä ylös ja alas, mietin, oliko korkosaapikkaat sittenkään hyvä ratkaisu, mutta kyllähän ne kuvissa näyttää hyvältä :) Ennen kaikkea kannattaa ilman muuta olla uskollinen omalle tyylillle, eikä muuttaa jotain sen takia, että ajattelee, että niin pitäisi tehdä. Persoonallinen tyyli näyttää hauskalta, ja se näkyy, jos vaatteissa on epäluonnollinen olo. Tärkeintä on, että valitsemassasi asussa, meikissä ja hiuksissa tuntuu ihanalta eikä tarvitse miettiä, mistä kulmasta kuva otetaan.

 

PS. Meidän koulun näytelmäkerholla Pseudolla on superhieno musikaali tulossa kahden viikon päästä (25.-28.4.) Hälla-teatterissa Tampereen keskustassa. Näytökset klo 18 ja lauantaina klo 13, lippuja ja lisäinfoa saa täältä. Kannattaa tulla katsomaan! 💖