Käytiin tutustumassa vihkipaikkaan!

Hui, tänään puhelin hälytti, että enää sata päivää meidän häihin! Aika on mennyt kyllä ihan tosi nopeasti, kihloihin mennessä vajaa pari vuotta tuntui pitkältä ajalta. Saa nähdä, miten paha kiire ehtii vielä ennen helmikuuta tulla... Sulhanen yrittää kovasti vakuutella, että meillä on suunnitelmat ihan hyvällä mallilla, vaikka itsestä tuntuu välillä että kaikki on ihan levällään. :)

Blogia aiemmin lukeneet tietävät, että  meille on tulossa kunnon useamman päivän hääviikonloppu. Kirkossa siunaaminen ja varsinaiset juhlat on lauantaina, mutta siviilivihkiminen tapahtuu vain perheiden kesken jo perjantai-iltana. Saatiin onneksi pari viikkoa sitten varattua vihkijä Tampereen maistraatista, eli varmistui, että vihkiminen pystytään oikeasti pitämään illalla. Eilen käytiin katsomassa vihkijuhlapaikkaa eli Jussin kotaa Kuhmalahdella, ja vaikka ennakko-oletusten suuruus vähän etukäteen huolestutti, niin kota ylitti kaikki odotukset!

Keli oli ihan kamala, vettä satoi kaatamalla ja oli jo sysipimeää kun saavuttiin perille. Siitä huolimatta paikka näytti kutsuvalta ja kotoisalta myrskylyhtyjen ja kotaan viritetyn tulen ansiosta, eli todennäköisesti viihdytään hyvin myös talvella. Ruuaksi meille tulee vihkimisen jälkeen loimulohta ja nokipannukahvit. Sovittiin, että tuodaan itse salaatit ja muurinpohjalättyainekset, kun ei niistä ole meille oikeastaan yhtään vaivaa ja tulee halvemmaksi niin. Kodan varustukseen kuuluu mm. muurikkapannu, kahvinkeitin ja nokipannut, mikro, jääkaappi, vedenkeitin, sekä keittiötarvikkeita. Myös astiat järjestyivät Jussin kodan kautta näin pienelle (13 hlö) porukalle.

(c)  Jussin kota

Oltiin etukäteen sovittu, että vuokrataan myös savusauna, joka oli tosi iso ja siisti, ja suihkukin löytyy. Savusaunan pihassa on palju, joka alkoi kyllä eilen aika paljon houkuttelemaan. Olisi aika ihanaa istua pakkasessa tähtitaivaan alla lämpimässä paljussa (toivotaan että ei sada vettä), mutta onkohan huono idea paljuilla, kun lauantaina pitäisi näyttää hyvältä? Paljun vuokraamisessa on myös se riski, ettei sieltä malta lähteä pois siten, että ehtisi saada pitkät yöunet. Vaikeita päätöksiä... Joka tapauksessa ollaan molemmat ihan super tyytyväisiä meidän vihkipaikkavalintaan, nyt on yksi huolehdittava asia vähemmän!

Tampereen Hello love-messut

Tänään oli taas onnellista häämessuhulinaa, kun Tampereella Finlaysonin alueella järjestettiin Hello love -tapahtuma. Kivaa että tänne pääsi vaikka viime viikonlopun Love me do jäikin väliin! Aamulla naapurin joogakoulu täytti vuosia, joten kävin ilmaisella joogatunnilla. Sitten suunnattiin yhden ystävän kanssa aamupalalle Tullin saunalle (tosi hyvää aamiaista, ja tila olisi sopinut hyvin myös urbaaneiden häiden juhlatilaksi, en tosin tiedä vuokrataanko sitä).

Hello Love:n sisääntulo oli laitettu tosi nätiksi.

Hello love -päivä alkoi limusiiniajelulla Starlimou:n kyydissä kuohuvaa maistellen. En ole varmaan koskaan edes nähnyt niin pitkää autoa! Hullua, että ulkomailla jotkut rikkaat ajelee aina tuollaisella... Varmasti olisi aika huikea kyyti erityisesti vaikka polttareissa, kun koko porukka saisi istua yhdessä, eikä peräkkäin niinkuin taksissa. Ja onhan limusiinissa ihan eri tavalla hohtoa!

 

Tapahtumassa esiteltiin paikallisia hääalan yrittäjiä. Erityismaininta pitää antaa Pitopalvelu Murulle, tosi nättejä ja ihan poikkeuksellisen hyviä muffinsseja ja keksejä! Sadalle ensimmäisenä ilmoittautuneelle jaettiin söpöt pastellinväriset hää-ämpärit, joissa oli ohjeita ja vinkkejä, ElinaK:n glitteriä sekä uusi Häät-lehden 25-vuotisjuhlanumero. Ehdin sitä hieman tuossa jo selailla, ihania uusia ideoita ja hienon värisiä kuvia, varmasti hetki menee ennen kuin sen lukee läpi. Lisäksi ohjelmassa oli tietoiskuja, äänestys parhaasta kestokimpusta, sekä käytettyjen hääpukujen myyntiä. Hääpukukirppiksellä näytti olevan paljon porukkaa, ja kun meidän porukasta kaikilla on jo puvut, ei viitsitty vain uteliaisuuden vuoksi jäädä sinne jonottamaan, mutta näytti kyllä olevan monenlaista ihanaa myytävänä!

 

 

Kotimatkalla poikkesin vielä Morsiusgalleriaan ja ostin hunnun, nyt on sitten kaikki häissä tarvittavat vaatteet ja asusteet hankittuna. Kaiken kaikkiaan ihana päivä, tällä taas jaksaa pitkälle syksyyn!

Hienoja kestokimppuja ei oikeastaan erota yhtään oikeista kukista.

Tallipihan suklaapuodin suklaat näyttää aina niin hyviltä!

Mitä hääkutsuihin kirjoitetaan?

Noniin, nyt on hääkutsut saatu postiin! Minulle tyypillisesti tämäkin askarteluprojekti otti vähän liikaa tuulta alleen, ja vaikka sain apua (kiitos ihanaiset ♥), meni näihin kuitenkin aika monta tuntia aikaa. Onneksi askartelu on kivaa! Vaikka muissa blogeissa näkee aivan upeita, tilattuja kutsuja, meille oli alusta asti selvää, että tehdään (teen :D) kutsut itse. Jotenkin olen sen verran vanhanaikainen, että itse askarreltu tuntuu personallisemmalta ja siltä, että on halunnut nähdä vaivaa vieraiden eteen. Lisäksi itse tehden saa juuri sellaista jälkeä kuin haluaa ja rahaakin säästyy. Tilaamallakin (kuulemma esim. Vistaprint on hyvä) saa ihania kutsuja, joissa on mahdollista totetuttaa sellaisia asioita, jotka eivät askarrellen onnistu, joten se, mistä kutsut hankkii, riippuu tietenkin paljon hääparin tyylistä. Ja mikäli askartelusta ei tykkää, niin tämän kokemuksen perusteella en voi kyllä suositella kutsujen tekoa itse :D

Glitteriä on hyvä lisätä vähän joka väliin ;)

Iski pitkästä aikaa maalausinspis, joten kutsun kannen kuvakin on nyt itse piirretty meidän häiden teeman mukaiseksi. Onneksi skanneri toimii, joten ei tarvinnut maalata viittäkymmentä kuvaa! Wordissa on loistava ominaisuus, "määritä läpinäkyvä väri", jolla kuvan taustasta sai läpinäkyvän. Alkuperäinen suunnitelma oli tulostaa kutsut kotona, mutta yliopiston tulostin oli parempi, joten hyödynnettiin sitä. Itse tulostettu kuva näyttää ihan painotalotasoiselta, kun peruspaperin sijaan laittoi tulostimeen maalauspaperia! En ollut tiennyt, että niinkin paksu paperi menee ihan sujuvasti tulostimesta läpi. Myös sisäsivu tulostettiin maalauspaperille.

Kutsu sidottiin glitterkankaasta liimatulla vyötteellä.

Infolehtiset kiinnitettiin lahjanarulla ja hopeanvärisellä sydämellä. Lopuksi koko paketin ympäri liimattiin glitterkankaasta suikale, joka minusta toimii tosi kivasti. Kimaltaa paljon ja näyttää lumelta! Kuoriin painoin pesusienestä leikatulla muotilla valkoisen pohjan ja kirjoitin nimet käsin.

Onneksi löytyi kivat kultaiset joutsenpostimerkit!

Mutta mitä niihin kutsuihin sitten kuuluu kirjoittaa? Olen ymmärtänyt niin, että itse kutsu-osaan kuuluu laittaa lähinnä vain päivämäärä, kellonaika ja paikka sekä RSVP-pyyntö ja mahdollinen pukukoodi, ei esimerkiksi häälahjaan liittyviä toiveita. Hääinfo on usein kutsun väliin taiteltu paperi, tai meidän tapauksessa kaksi pienempää, ohuelle paperille tulostettua korttia. Me päädyimme seuraavaan sisältöön:

• RSVP-muistutus. Pyysimme samalla ilmoittamaan erityisruokavalioista sekä biisitoiveen illan juhlia varten.
• Onko kutsu avecillinen: Meillä ei ole, joten kirjoitettiin ”tämä kutsu ei ole avec, vaan koskee ainoastaan kuoreen kirjoitettuja henkilöitä”.
• Lapset: ”Pyydämme, että huomioitte myös, että tällä kertaa juhlimme vain aikuisten kesken.” Kaikki toivomukset kannattaa jotenkin nätisti muotoilla infoon, muuten joku kuitenkin toimii toisin.
• Ohjelma: Haluamme mielellään häihin vieraiden keksimiä ohjelmanumeroita, mutta jotta homma pysyy kasassa, pyysimme ilmoittamaan niistä etukäteen bestmanille (huom. tarkista, että puhelinnumero menee kutsuun oikein!)
• Häälahjat: Onko teillä lahjalista (lahjalista.net on kätevä!), toivotteko mahdolliset lahjat rahana, vai ettekö halua lahjoja ollenkaan?
• Saapuminen: Mihin parkkeerataan? Pääseekö juhlapaikkaan julkisilla, ja jos pääsee, niin mistä ulkopaikkakuntalaiset voivat etsiä aikatauluja ja hintoja?
• Majoitus: Onko teillä hotellikiintiö? Meillä ei ole, joten suositeltiin yhtä hotellia juhlapaikan lähellä, ja pyydettiin ottamaan meihin yhteyttä, jos tarvitsee apua majoituksen järjestelyyn.