Ensimmäinen viikko vaimona takana

Huhhuh, vähän on tullut blogin pitämiseen taukoa. Oli tarkoitus kirjoittaa postausta jo häitä edeltävällä viikolla (eli siis viime viikolla, tuntuu, että siitä on paljon kauemmin!), mutta jotenkin sitä tekemistä oli kuitenkin niin paljon, ettei millään ehtinyt. Hääviikonloppu kului ihanassa hässäkässä, ja tällä viikolla alkuviikko meni nukkuessa ja loppuviikko häämatkalla. Nyt kuitenkin taas paluu arkeen odottaa ja ollaan koneen ääressä, joten kirjoittelen vähän tunnelmia, kun ensimmäinen viikko rouvana on ohi :D

Tiivistettynä: hääviikonloppu oli tosi onnistunut, eikä oikeastaan  mitään mennyt pieleen. Aika uskomatonta, kun miettii, kuinka paljon liikkuvia osia juhlassa oli! Oli tosi hauskaa, varmaan tähänastisen elämän ihanin viikonloppu, mutta myös toisaalta aika raskasta.

(c) Jussi Koskela (ekat sneakpeakit näyttää täydelliseltä!)

Häidenalusviikolla piti hioa aikatauluja, viimeistellä viimeisiä koristeita, pakata tavaraa (tähän meni yllättävän paljon aikaa), ja käydä koekampauksessa ja ripsihuollossa. Sen lisäksi oli vielä normaalit koulupäivät, joten aikataulu oli aika täynnä. Torstai-iltana kaasot saapuivat Tampereelle, jolloin tunnelma alkoi olla jo aika kihisevän jännittynyt. Oli tosi ihanaa, että tytöt oli meillä yötä, jotta sai yhdessä fiilistellä ja suunnitella.

Perjantai-aamuna mentiin vähän ennen yhdeksää juhlapaikalle koristelemaan. Meitä oli kaksitoista ihmistä koristelemassa, ja vaikka etukäteen jännitti, suunnitelmat toimi ja pysyttiin aikataulussa. Tosi tärkeää oli, että sulhanen ja bestman laittoivat meille tortillat ja kahvit valmiiksi, jotta talkooväki pysyi tyytyväisenä. Neljän-puoli viiden aikaan lähdettiin Manttaalitalolta, osa rauhoittumaan, laittautumaan ja syömään välipalaa, ja osa Jussin kodalle varmistamaan, että kaikki on kunnossa illan vihkijäisiä varten.

En ollut ennen ollut siviilivihkimisessä, joka oli aika nopea tilaisuus, mutta kaunis ja lämminhenkinen. Päivän touhottamisen jälkeen teki tosi hyvää saada kunnon ruokaa ja päästä savusaunaan rentoutumaan! Iltakymmenen aikaan lähdettiin ajelemaan Tampereelle ja tekemään viimeiset kasvohoidot ja manikyyrit lauantaita varten.

Hääpäivänä kampaus, meikki, pukeutuminen ja muut valmistelut menivät yllättävän kivuttomasti. Muutenkin kaikki sujui hyvin, ruoka oli hyvää, kakku kaunis, bändi veti hyvän keikan ja kaikilla tuntui olevan kivaa. Viihdyttiin sulhasen kanssa juhlimassa viimeiseen asti eli aamuviiteen, eli onnistuneet bileet kaikin puolin!

Oli ihana nähdä häävieraita vielä hotelli Vaihmalan hovin aamupalalla. Pieni ryppy täydelliseen viikonloppuun tuli sunnuntaina, kun tajuttiin, että joudutaan tekemään yllättäen reissu kotiin Tampereelle, jotta saadaan tavarat juhlapaikasta pois. Jotenkin ei oltu yhtään osattu etukäteen varautua sunnuntaihin ja siihen, että juhlapaikalla pitää siivotakin. Onneksi sen jälkeen pääsi vielä toiseksi yöksi nauttimaan hotellista!

Ylläshuminan tervetulotoivotus <3

Alkuviikosta oli tosi vaikea orientoitua kouluun ja normaalielämästä suoriutumiseen, ja kun siihen lisätään vielä stressinpurkautumisflunssa, tuli tiistaina nukuttua 14 tunnin yöunet ja parit päikkärit päälle. Keskiviikkoiltana päästiin onneksi yöjunalla meidän häämatkalle Äkäslompoloon, jossa kelit suosi ja hotelli Ylläshumina oli juuri niin hyvä kuin toivottiin.

Nyt ollaan kotimatkalla Lapista Tampereen loskakeliin. Saa nähdä, miten arkeen palaaminen lähtee sujumaan. Onneksi saa vielä palata häätunnelmiin, kun suurin osa valokuvista on vielä tulematta, ja tänne blogiin riittää vielä pitkäksi aikaa purettavaa kaikista yksityiskohdista. Toivottavasti muillakin nyt lähiviikkoina häitä viettävillä tulee olemaan yhtä ihanaa kuin meillä! 💖

Kotamajalta Äkäslompolossa