Ei-niin-perinteinen hääkimppu

Viimeksi kirjoittelin hääpuvuista, joten nyt olisi sitten hääkimpun vuoro. Mietin pitkään, minkälaisen kimpun haluaisin. Muussa koristelussa meillä oli valkoisia tulppaaneja (koska kihlauduttiin tulppaaniaikaan Hollannissa 💕 ) ja eukalyptuksia, koska suunnittelin, että ne näyttäisivät köynnösmäisinä hyvältä pöydällä.

Kaasojen rannekukat oli yksi harvoja Wish-shoppailuita joita tein. (c) Jussi Koskela

 

 

Aluksi innostuin runsaista, rentoon muotoon sidotuista kimpuista, joita Pinterestissä on näkynyt. Sitten pohdin erilaisia kestokimppuja, ja kirjoittelin pohdinnasta tänne blogiinkin. Lopulta päädyin tekemään kimppuni itse, jotta saa sellaisen kuin haluaa eikä tule parinsadan euron sijoituksen jälkeen yllätyksenä, ettei tykkääkään :D Materiaaliksi valikoitui kävyt, ja minusta kokonaisuus sopi aika hyvin talvihäihin! Tässä kuvia tekovaiheista, jos joku muukin innostuu askartelemaan. Rahaa säästyi vastaavankokoiseen kukkakimppuun verrattuna, mutta aikaa ja vaivaa kului ainakin tuplat siitä mitä kuvittelin... Tekeminen oli kuitenkin kivaa ja loppujen lopuksi aika yksinkertaista.

Välineet "kukkiin": Kuumaliimapyssy, rautalankaa, kukkateippiä, käpyjä ja sivuleikkurit.

 

 

 

"Kukkien teko": Kieputin rautalankaa käpyjen tyven  ympärille, ja päälle kuumaliimaa kiinnitämään. Sitten pääsi suunnitelemaan kimpun muotoa.

 Yksi meidän häiden teemaväreistä oli punainen, joten ostin punaisia tekomarjoja, kiinnitin niihinkin rautalankavarret ja laitoin käpykukkien sekaan.

Kun käpykukkia oli tarpeeksi, piti miettiä varren tekoa. Aluksi suunnittelin, että tekisin varren oksista, joiden ympäri pyörittäisin pitsiä kuten yllä kuvassa. Varresta olisi kuitenkin  yhdessä käpykukkien rautalankavarsien kanssa tullut ihan liian paksu. Päädyin lopulta laittamaan kutistesukkaa (muoviputki joka kutistuu, kun sitä lämmittää) varsien ympärille, ja kieputtamaan pitsiä sen ympärille. Pitsin kiinnitin kuumaliimalla. Tästä vaiheesta ei valitettavasti ole kuvaa.

 

Lopuksi liimasin vielä lähes valmiin kimpyn ympärille askartelukaupasta ostamaani helminauhaa! Enää puuttuu lumispray ja roikkuvat pitsinauhat, jotka lisäsin lähempänä häitä.

Valmis kimppu 💖 (c) Jussi Koskela

Esittelyssä hääpuvut

Seuraava asia meidän häistä, jonka haluan jakaa teidän kanssanne, on meidän hääpukeutuminen! Omasta hääpuvunvalintaprosessistanki kirjoitin jo vuosi sitten keväällä, mutta en halunnut ennen häitä paljastaa, mihin päädyin. Puku oli aika tavalla erilainen kuin mitä etsin ("jotain kevyttä, vähän pitsiä, pitkät hihat"), ja kun Tyynelän myyjä näytti pukua rekistä ja kysyi, onko se liian pitsinen, olin vähän sitä mieltä että kyllä, on liikaa ihan kaikkea. Onneksi päätin, ettei sovittamisessa häviä mitään. Kun hunnun sai päähän, koko seurue oli sitä mieltä, että siinä se olisi. Eli kuvissa siis Tomy Mariagen Jessy-puku!

(c) Jussi Koskela

(c) Hylsy Productions / Mikko Nilivaara

Puvun toimituksessa meni tilaamisesta noin puoli vuotta. Sen olisi pitänyt tulla vähän aiemmin, ja ehdin jo ihmetellä, mitä on tapahtunut, kun puvusta ei kuulunutkaan mitään. Sitten kun menin sovittamaan pukua, ompelija kertoi, että pukua valmistanut firma oli juuri mennyt konkurssiin, ja oli onni että ylipäänsä sain puvun! Oltiin juuri paria viikkoa aiemmin saatu tietää, että myös meidän varaamamme pitopalvelu oli lopettanut, joten voitte kuvitella kuinka ahdistunut bridezilla-hetki oli sovituksen jälkeisenä iltana... Varsinkin kun sovituspäivänä satoi parhaaseen Suomen syksy -tyyliin vettä, menin sovitukseen yksin ihan kamalan näköisenä suoraan koulusta, ja ompelija oli aika suorasanainen ja pukuun jouduttiin tekemään enemmän korjauksia kuin mistä oli ollut puhe. Olin silloin ihan varma, että olin tehnyt elämäni virheen puvun kanssa, mutta hyvähän siitä sitten tuli <3

Laahus kiinnitettiin ylös napilla

Olen jo vuosia tiennyt, että haluaisin puolireiteen olevan kaksikerroksisen hunnun, jossa olisi satiinireunat. Sattui uskomattoman hyvä tuuri, että se oli juuri se huntu, joka oli täydellinen tämän puvun kanssa!

(c) Jussi Koskela (ihmisiä jouduin rajaamaan pois)

Mieheni valitsi puvuksi tummanharmaan, ohuen puvun, jolla olisi käyttöä myöhemminkin. Sen lisäksi asuun kuului ruskeat kengät, valkoinen kauluspaita ja Kalevala-korun pronssiset kalvosinnapit, sekä ruskea villakangastakki. Aluksi mietittiin, että hän olisi laittanut kaulaan rusetin, mutta ei se sitten toiminutkaan, joten päädyttiin vuokraamaan Tyynelästä punainen solmuke ja hopeanvärinen liivi. Vuokrauspalvelu oli tosi näppärä, liiviä kavennettiin mittojen mukaan, ja vuokratut asusteet sai mukaan myös häämatkalle, jossa käytiin ottamassa potretit.

P.S. Häämekko on nyt myynnissä Jyväskylän Wedding Garagessa, joten jos puku on vielä hakusessa ja  haluaisit päästä sitä kokeilemaan, käy ihmeessä sovittamassa ;)

(c) Hylsy Productions /Mikko Nilivaara

Häiden kakkubuffet

Yksi asia, jonka tiesin hääsuunnittelujen alusta asti, oli se, että en halua pelkkää yhtä hääkakkua, vaan jonkinlaisen herkkubuffetin. Miehen kanssa palloteltiin monenlaisia ideoita donitsiseinästä kaakao- ja kahvibuffaan, mutta lopulta tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että näyttävä kakku halutaan. Koska mikään ei ahdista niin paljon, kuin hankalan kakun leikkaus juhlavaatteissa, eikä myöskään oikein osattu päättää kakun makua, päädyttiin lopulta kakkubuffettiin. Sen suunnittelussa korvaamattomana apurina oli Kakkutaikuri, suunnittelupalaverista kirjoitinkin jo blogissa aiemmin.

Saatiin vierailta tosi paljon kehuja kakuista, jokaiselle löytyi jotain mieleistä. Tarjolla oli porkkanakakkua vanilja- ja passiontäytteellä, laku-vadelma-juustokakkua sekä gluteeniton ja maidoton suklaajuustokakku mutakakkupohjalla. Yhteensä meidän 80 hengen häihin kakkuja tilattiin 130 henkilön edestä, mikä oli juuri sopivasti. "Pääkakku" meni melkein kaikki jo hääpäivänä. Suklaakakkuja jäi vähän ja lakukakkua vähän enemmän, mutta kaikki kakut tuli syötyä jo seuraavan viikon aikana, eli haaskuuseen asti ei jäänyt.

Kakkujen lisäksi tarjottiin pitopalvelumme Maaseutu maistuu:n kautta tilattuja lusikkaleipiä (en yleensä edes pidä lusikkaleivistä, mutta nämä oli ihania!), rocky roadia, mustaherukkatäytteisiä tuulihattuja, konvehteja sekä kaasoni tekemiä suklaaruusukeksejä. Näistäkään ei juuri mitään jäänyt yli, vaikka etukäteen mietittiin, onko makeaa tarjottavaa ihan liikaa. Onneksi mikään ei myöskään loppunut kesken. Hyvää oli myös se, että allergiset vieraat saivat ottaa ruokaa samasta pöydästä kuin kaikki muutkin.

 

Kakun koristeeksi päädyttiin laittamaan oikeita, ei-myrkyllisiä kukkia sekä "Just Married"-puukyltti. Kaksikerroksisesta kakusta oli yllättävän helppo leikata myös ensimmäinen pala, kun se oli hyvin tuettu. Valitettavasti hävisin polkaisukisan surkeasti, sillä juuri kun olin osumassa lattiaan, kengän koron alle jäi kymmenen senttiä tylliä ja jalka pakeni alta! :D

Postauksen kaikista kuvista kiitos Jussi Koskelalle!

Häiden koristelu

Katselin tässä yhtenä päivänä häiden kuvia, ja muistin, että en juurikaan ole blogissa kirjoittanut meidän häiden koristelusta tai teemasta. Päätettiin, että koska harrastetaan patikointia ja tykätään liikkua luonnossa, olisi meidän häiden teema talvinen metsä. Koitettiin tehdä mahdollisimman paljon itse, koska askartelu on kivaa ja juhlapaikka kaipasi minusta aika paljon koristeita. Tykkäsin myös siitä, että suurin osa koristeista oli puuta, joten muoviroskaa jäi ihan tosi vähän! Aika paljon hyödynnettiin kotoa valmiiksi löytyvää tavaraa, kuten hallaharsoa, jouluvaloja, vanhoja ikkunakehyksiä ja lyhtyjä. Työläin ostettu hankinta oli melkein 60 tuikkukuppia, joita hain pienissä erissä kierrätyskeskuksesta.

Itsetehtyjä projekteja oli muun muassa Knoppa-lakanoista ommellut tuolihuput, isäni tekemä koivuinen hääkaari, menun ja paikkakartan kirjoittaminen sulhasen äidin kotitalon vanhoihin ikkunakehyksiin, tienvarsikyltit sekä jokaisen vieraan istumapaikalla olleet kävystä askarreltu paikkakortti ja tuohesta tehty lautasliinarengas. Niiden lisäksi pöytiin tuli ohut koivulevy, jonka päällä oli tuikkukuppeja ja aitoja tuikkuja, vaaleansinistä sifonkia kaitaliinaksi, akryylisiä "jääkristalleja" sekä eukalyptuksen oksia. Äiti kävi laittamassa oksat paikalleen lauantai-aamuna, ja ne pysyi hyvännäköisenä koko illan ilman vettä.

Hetki ennen kynttilöiden sytytystä ja juhlan alkua.

Meitä oli perjantaina 10 ihmistä koristelemassa juhlatilaa, ja oltiin valmiita vajaassa kahdeksassa tunnissa. Koristelussa olisi aivan varmasti mennyt vielä pidempään, ellen olisi kontrollifriikkinä tehnyt etukäteen jo valmiin listan siitä, kuka tekee mitäkin, ja lajitellut tavaroita edellisenä iltana pahvilaatikoihin sen mukaan, minkä tilan koristeluun ne liittyvät.

Kattaus ennen lautasta näytti tältä. (c) Jussi Koskela

Jos jokin hieman harmittaa meidän muuten upeissa valokuvissa, niin se, että koristeluista on aika vähän hääpäivältä otettuja kuvia. Kannattaa muistaa mainita siitä erikseen kuvaajalle, jos sellaisia haluaa! Onneksi sulhasen isä ja vieraat ottivat valokuvia perjantain talkoiden lomassa, sillä itse en kyllä muistanut tai ehtinyt missään välissä kuvia napsia.

Ruokalista kirjoitettiin vanhaan ikkunaan.

Salin nurkkan tehtiin asetelma koivupölkyistä.

Vieraat saivat halutessaan lainavillasukat loppuillaksi! :)

Ruokalista

Nyt on kyllä tullut melko pitkä tauko blogin kirjoitteluun, pahoittelut siitä! Pari viikkoa oltiin meidän vuosikurssin valmistujaismatkalla Sri Lankalla (oli hieno paikka, voin suositella), sitten päädyin olemaan reilun viikon putken töissä ja nyt on pitänyt pikkuhiljaa orientoitua edessä olevaan muuttoon. Aika vauhdikas kevät siis... Saatiin meidän valokuvaajaltamme Jussilta upeita kuvia hääpäivältä, joten hänelle kiitokset myös tämän postauksen kuvista!

(c) Jussi Koskela

Pitopalveluna meillä oli Maaseutu Maistuu Voipaalasta, jolle voi antaa täydet suositukset. Heli oli tosi ammattitaitoinen, ruokalistan räätälöinti onnistui juuri omannäköiseksi ja kaikki ruuat oli herkullisia. Tarjoiluastiat oli kauniita ja ruuat hyvän näköisiä. Viinien tarjoilu meni sujuvasti siten, että ensimmäinen lasi kaadettiin pöytiin, ja sitten halutessaan vieraat saivat hakea pullot pöytään toista lasillista varten. Pöytäliinat oli vuokrattu pitopalvelun kautta, ja oli tosi kätevää, kun perjantaina koristelua varten sai valmiiksi silitetyt pöytäliinat, ja sitten ne sai sunnuntaina siivouksen jälkeen jättää juhlapaikalle, josta pitopalvelun työntekijät kävi hakemassa ne pois.

 

(c) Jussi Koskela

Ruokalistalla meillä oli alkupaloina mansikka-pinaatti-vihersalaattia ja vinegretteä, yrttimarinoitua tilajuustosalaattia, kukkakaali-ananassalaattia ja savustettuja neulamuikkuja. Pääruokana oli bbq-nyhtöpossua, rosmariiniperunoita ja paahdettuja juureksia. Kaikki ruuat oli gluteenittomia ja laktoosittomia, mikä oli tosi näppärää. Muutenkin saatiin ruuista paljon kehuja vierailta, tuntui että jokaiselle löytyi jotakin, mistä tykkää. Oma lemppari oli varmaan joko nyhtöpossu (onnellista että sitä oli niin paljon, että pakkaseenkin jäi) tai sitten tuo tilajuustosalaatti. Hääkakun kaverina meillä oli herkkubuffet, jonka suunnittelusta kirjoittelen myöhemmin toisen postauksen.

Asioita, joita pitopalvelun kanssa asioidessa kannattaa muistaa kerrata häitä edeltävänä päivänä:

• Aikataulut vielä kerran
• Kuka kaataa alkumaljat ja missä
• Mistä suunnasta ruokaa haetaan ja mihin jono muodostetaan
  
• Jos haluat, että tiettyjä astioita käytetään, jätä niistä lappu (meillä olisi ollut kauniita vanhoja pulloja vesipulloiksi pöytiin, jotka nyt jäi käyttämättä)
• Anna pitopalvelun puhelinnumero kaasolle ja toisinpäin, ettei itse morsiamena tarvitse ajatella, pitäisikö olla tavoitettavissa. Helpottaa elämää myös koristelupäivänä, jos delegoi pitopalvelun kanssa asioimisen jollekin muulle.
• Saatteko ottaa ylijääneet ruuat kotiin (kannattaa, helpotti seuraavaa viikkoa)
• Miten iltapalan tarjoilu ja pois kerääminen tapahtuu?
• Astioiden tiskaus ja pöytäliinojen palautus, kuka tekee ja milloin?

(c) Jussi Koskela

Häämatka

Varsinaisen hääpäivän kuvia odotellessa ajattelin kirjoittaa meidän häämatkasta Äkäslompoloon. Minulla oli häiden jälkeisellä viikolla alkuviikosta koulua, joten lähdimme yöjunalla kohti Kolaria keskiviikkoiltana. Matkustaminen meni tosi kätevästi, otettiin auto junaan mukaan, joten liikkuminen Ylläkselläkin oli helppoa. Päätettiin, että halutaan hyödyntää joka hetki häämatkasta, joten otettiin junasta makuuvaunu. Ihan super mukava tapa matkustaa! Sai olla omassa rauhassa, nukkua sängyssä ja tehdä rauhassa aamutoimet. Ainoa huono puoli autojunissa on se, että ne aika usein myydään tosi hyvissä ajoin täyteen.

Äkäslompolossa majoituttiin hotelli Ylläshuminaan superior-huoneeseen. Oli tosi kivaa kun kerrankin oli oikeasti tilaa! Huoneen ja koko pari vuotta sitten remontoidun hotellin sisustus oli kaunis ja aamupala oli hyvää. Pari kertaa viikossa lämpesi myös sauna ja ulkoporeallas. Tuntui kuin olisi ollut reissussa ulkomailla, kun taidettiin olla ainoat suomalaiset hotellivieraat! Ihanana häälahjayllätyksenä meille oli hotellin sauna ja poreallas yhtenä iltana varattu yksityiskäyttöön, oli aika mukava istuskella rauhassa altaassa ja takkahuoneessa, vaikka ei sattunutkaan näkymään revontulia. 💗

Lauantaina ajeltiin Leville ottamaan häiden potrettikuvia Hylsy Productionsin Mikon kanssa. Oli ihanaa pukeutua vielä uudestaan hääpukuun! Kuvia varten en jaksanut mennä kampaajalle, vaan laitoin itse hiukset (ja toki meikin myös, kuten hääpäivänäkin). Sattui kelin suhteen tosi hyvä tuuri, kun oli täydellisen aurinkoista ja auringonlaskun aikaan maisema oli vaaleanpunaisia ja vaaleansinisiä pastellisävyjä. Uskon, että myös näistä kuvista tulee hienoja, ainakin kameran ruudulta katsottuna näytti upeilta! Paleli yllättävän vähän, vaikka pakkasta oli -19, kun tunturin huipulla ei tuullut ja sai olla karvatakki päällä ja lapaset kädessä. Sitten, kun otettiin muutama kuva puvusta alhaalla Immeljärven jäällä ja alkoi tuulla, tuntui että sormet jäätyy ja tippuu pois, mutta onneksi siinä ei mennyt kuin pari minuuttia...

Vaikka oltiin perillä Äkäslompolossa vain torstaista sunnuntaihin, oli kotiinlähtiessä sellainen olo, kuin olisi oltu lähemmäs viikko reissussa. Ehdittiin käydä kaksi kertaa hiihtämässä, ja yhtenä päivänä vuokrattiin fatbiket ja poljettiin maastopyöräreittiä Kesängin keitaalle syömään letut. Fatbikella meno oli hauskaa, mutta varsinkin aluksi aika vaikeaa, kun olen monta vuotta ajanut pelkillä mummopyörillä! Kaatuminen myös pelotti, mutta ensimmäisen parin kilometrin jälkeen pyöräily alkoi sujumaan. Reitti oli ihan hyvin valittu, sillä maasto oli tasaista.

Ylläshuminan viinibaari

Onneksi meidän reissun aikana ei enää ollut -30 pakkasta niinkuin edellisellä viikolla, niin pystyttiin tekemään kaikkea kivaa! Tuntuu, että häämatka Lappiin oli tosi hyvä ratkaisu, sillä olin ainakin itse häiden jälkeen sen verran väsynyt, että jos olisi pitänyt lähteä Helsinki-Vantaalle suhailemaan ja selviytyä jonnekin ulkomaille, olisi koko reissu mennyt ihan pilalle, kun olisin vain väsykiukkuillut miehelle koko reissun. Toinen asia, mihin oltiin samasta syystä tyytyväisiä, oli se, että tosiaan lähdettiin vasta keskiviikkona eikä heti häiden jälkeisenä sunnuntaina.  Nyt matkalla oli jo sen verran toipunut, että pystyi oikeasti panostamaan romantiikkaan ja nauttimaan ihanasta yhdessäolosta!

Ylihuomenna on sitten ulkomaille lähdön aika, sillä viime viikolla juhlittiin meidän koulun loppumista. Palataan siis hääjuttujen merkeissä parin viikon päästä, kun olen taas Suomessa!

Ensimmäinen viikko vaimona takana

Huhhuh, vähän on tullut blogin pitämiseen taukoa. Oli tarkoitus kirjoittaa postausta jo häitä edeltävällä viikolla (eli siis viime viikolla, tuntuu, että siitä on paljon kauemmin!), mutta jotenkin sitä tekemistä oli kuitenkin niin paljon, ettei millään ehtinyt. Hääviikonloppu kului ihanassa hässäkässä, ja tällä viikolla alkuviikko meni nukkuessa ja loppuviikko häämatkalla. Nyt kuitenkin taas paluu arkeen odottaa ja ollaan koneen ääressä, joten kirjoittelen vähän tunnelmia, kun ensimmäinen viikko rouvana on ohi :D

Tiivistettynä: hääviikonloppu oli tosi onnistunut, eikä oikeastaan  mitään mennyt pieleen. Aika uskomatonta, kun miettii, kuinka paljon liikkuvia osia juhlassa oli! Oli tosi hauskaa, varmaan tähänastisen elämän ihanin viikonloppu, mutta myös toisaalta aika raskasta.

(c) Jussi Koskela (ekat sneakpeakit näyttää täydelliseltä!)

Häidenalusviikolla piti hioa aikatauluja, viimeistellä viimeisiä koristeita, pakata tavaraa (tähän meni yllättävän paljon aikaa), ja käydä koekampauksessa ja ripsihuollossa. Sen lisäksi oli vielä normaalit koulupäivät, joten aikataulu oli aika täynnä. Torstai-iltana kaasot saapuivat Tampereelle, jolloin tunnelma alkoi olla jo aika kihisevän jännittynyt. Oli tosi ihanaa, että tytöt oli meillä yötä, jotta sai yhdessä fiilistellä ja suunnitella.

Perjantai-aamuna mentiin vähän ennen yhdeksää juhlapaikalle koristelemaan. Meitä oli kaksitoista ihmistä koristelemassa, ja vaikka etukäteen jännitti, suunnitelmat toimi ja pysyttiin aikataulussa. Tosi tärkeää oli, että sulhanen ja bestman laittoivat meille tortillat ja kahvit valmiiksi, jotta talkooväki pysyi tyytyväisenä. Neljän-puoli viiden aikaan lähdettiin Manttaalitalolta, osa rauhoittumaan, laittautumaan ja syömään välipalaa, ja osa Jussin kodalle varmistamaan, että kaikki on kunnossa illan vihkijäisiä varten.

En ollut ennen ollut siviilivihkimisessä, joka oli aika nopea tilaisuus, mutta kaunis ja lämminhenkinen. Päivän touhottamisen jälkeen teki tosi hyvää saada kunnon ruokaa ja päästä savusaunaan rentoutumaan! Iltakymmenen aikaan lähdettiin ajelemaan Tampereelle ja tekemään viimeiset kasvohoidot ja manikyyrit lauantaita varten.

Hääpäivänä kampaus, meikki, pukeutuminen ja muut valmistelut menivät yllättävän kivuttomasti. Muutenkin kaikki sujui hyvin, ruoka oli hyvää, kakku kaunis, bändi veti hyvän keikan ja kaikilla tuntui olevan kivaa. Viihdyttiin sulhasen kanssa juhlimassa viimeiseen asti eli aamuviiteen, eli onnistuneet bileet kaikin puolin!

Oli ihana nähdä häävieraita vielä hotelli Vaihmalan hovin aamupalalla. Pieni ryppy täydelliseen viikonloppuun tuli sunnuntaina, kun tajuttiin, että joudutaan tekemään yllättäen reissu kotiin Tampereelle, jotta saadaan tavarat juhlapaikasta pois. Jotenkin ei oltu yhtään osattu etukäteen varautua sunnuntaihin ja siihen, että juhlapaikalla pitää siivotakin. Onneksi sen jälkeen pääsi vielä toiseksi yöksi nauttimaan hotellista!

Ylläshuminan tervetulotoivotus <3

Alkuviikosta oli tosi vaikea orientoitua kouluun ja normaalielämästä suoriutumiseen, ja kun siihen lisätään vielä stressinpurkautumisflunssa, tuli tiistaina nukuttua 14 tunnin yöunet ja parit päikkärit päälle. Keskiviikkoiltana päästiin onneksi yöjunalla meidän häämatkalle Äkäslompoloon, jossa kelit suosi ja hotelli Ylläshumina oli juuri niin hyvä kuin toivottiin.

Nyt ollaan kotimatkalla Lapista Tampereen loskakeliin. Saa nähdä, miten arkeen palaaminen lähtee sujumaan. Onneksi saa vielä palata häätunnelmiin, kun suurin osa valokuvista on vielä tulematta, ja tänne blogiin riittää vielä pitkäksi aikaa purettavaa kaikista yksityiskohdista. Toivottavasti muillakin nyt lähiviikkoina häitä viettävillä tulee olemaan yhtä ihanaa kuin meillä! 💖

Kotamajalta Äkäslompolossa

Viralliset asiat

Hui, ensi viikolla jo häät! Muita jotka on samassa tilanteessa? Toivottavasti kaikki on hyvällä mallilla 💙 Tänään ajattelin kirjoittaa koostepostauksen naimisiinmenon virallisista asioista, joita ollaan hoidettu pitkin talvea. Kaikki on sujunut aika näppärästi (onneksi Suomessa yleensä homma toimii). Ainoat pienet kuumotuksen aiheet ovat olleet saadaanko maistraatista vihkijä vihkipaikalle, sekä se, että seurakunta hoitaa asiat paljon myöhemmin kuin muut hääjutut. Kirkon sai siunausta varten kyllä varattua jo vuotta etukäteen, mutta pappi ja kanttori ilmoitettiin vasta kolmisen viikkoa ennen häitä, ja nyt kanttori ei enää ehdi harjoittelemaan loppumusiikkia, jonka olisin halunnut. Onneksi meillä
kummallakaan ei ollut asiasta mitään ihan ehdotonta mielipidettä, joten nyt keskiviikkona, kun mennään kanttoria tapaamaan, voi olla avoimena ehdotuksille! Sitten listaukseen:

Avioehto

•  Miksi? Meille oli alusta asti selvää, että tehdään avioehto. Ollaan varmaan molemmat sen verran järki-ihmisiä, että meistä tulevaisuuteen varautuminen ei pilaa hääpäivän romantiikkaa. Sitäpaitsi avioehdon voi tehdä hyvissäajoin ;) Vaikka aiotaankin pysyä yhdessä toivottavasti loppuelämä, on parempi, että jos ero nyt kuitenkin tulisi, ei ainakaan rahasta tarvise riidellä.
• Miten? Etsi lakimies (ellet koe osaavasi itse, myös itsetehty sopimus on pätevä), laita hänelle viestiä minkälaista avioehtoa toivotte, ja avioehdon ollessa valmis pyydä kahdelta tutulta todistajan allekirjoitus. Varaa aika maistraattiin ja käy viemässä paperi rekisteröitäväksi. Riittää, kun toinen kihlaparista käy paikanpäällä.
• Milloin? Lakimiehen kanssa voi asioida ajoissa, maistraatti ei mielellään ota avioehtoja vastaan kuukausia etukäteen (meidän kyllä hyväksyttiin joskus marraskuussa, kun kävin viemässä).
• Mitä maksaa? Lakimiehelle 100-250 euroa, maistraatin rekisteröinti muistaakseni 55 euroa.

 Esteiden tutkinta

• Miksi? Pakollista, jotta pääsee naimisiin. Selvitetään, ettei kumpikaan ole naimisissa ennestään jne.
• Miten? Riippuen siitä, kuulutteko kirkkoon vai ette, joko seurakunnan tai maistraatin kautta. Meistä minä kuulun kirkkoon, sulhanen ei, mutta pistin hakemuksen vireille kirkon asiointipalvelussa, ja hyvin onnistui. Hyvin toimiva palvelu. Esteiden tutkinta onnistuu myös postitse tai käymällä kirkkoherranvirastossa. Teettämällä esteidentutkinnan kirkon kautta sain meidän nimet kotikunnan lehden seurakunnallisiin ilmoituksiin, ja kotikirkossa luetaan kuulutukset. Virallinen paperi tulee postissa.
• Milloin? 4 kuukautta-viikko ennen vihkimistä. Jättäisin joka tapauksessa muutaman päivän aikaa siltä varalta, että paperi hukkuu postiin. Esteettömyystodistus on voimassa neljä kuukautta.
• Mitä maksaa? Ainakaan kirkon asiointipalvelun kautta ei maksanut mitään; myöskään seurakunnan lehti-ilmoitus ei maksa mitään.

Olisipa hääpäivänä yhtä hyvä sää!

Siviilivihkiminen: vihkijän varaus

• Miksi? Aika olennainen osa naimisiinmenoa ;)
• Miten? Päätä toivomasi vihkipaikka. Laita maistraatiin viestiä (Tampereen ja Jyväskylän seudun tiedot täältä). Toivo että joku pääsee paikalle. Jos ei onnistu, kokeile käräjäoikeuden kautta. If all else fails, käy maistraatissa arkena ja järjestä hääpäivälle vaikka joku läheinen ihminen pitämään ei-lainopillinen seremonia.
• Milloin? Kannattaa yrittää olla ajoissa. Meille sanottiin reilu vuosi ennen häitä ettei ole edes muutaman kuukauden päähän tietoa asioista. Puoli vuotta ennen häitä kyselin uudestaan ja sain varattua.
• Mitä maksaa? Maistraatissa arkena ilmaista. Tampereella virka-ajan ja maistraattitalon ulkopuolella  250 euroa + matkakulut.

Vihkijän tapaaminen

• Miksi? Vihkijä haluaa tutustua teihin, jotta saa selville toiveita vihkimiseen liittyen, ja osaa puhua siellä jotain teistä.  
• Miten? Sovitte vihkijän kanssa ajan ja paikan. Ota mukaan esteettömyystodistus ja passit/henkilökortit, sekä nimenmuutoslomake, ettei niitä tarvitse ottaa vihkipaikalle mukaan. Varaudu henkisesti siihen, että saat päättä kaikesta itse: tuleeko puheita, musiikkia, sormustenvaihtoa, luetteko valat, vai tehdäänkö lyhimmän kautta jolloin toimituksessa kestää alle kolme minuuttia (yksi tuttu oli kellottanut 😁).
• Milloin? Me käytiin kolme viikkoa ennen vihkimistä.

 Avioliiton siunaus

• Miksi? Juhlat kestää kaksi päivää, saa sekä intiimit perhehäät että prinsessahäät kirkossa, kirkollinen seremonia on kaunis tilaisuus ja myös henkilökohtaisesti tärkeä osa naimisiinmenoa.
• Miten? Varaa kirkko. Varmista papin ja kanttorin varaus myöhemmin.
• Milloin? Selvitä haluamastasi seurakunnasta, milloin kirkon voi varata (yleensä noin vuotta aiemmin), ja ole silloin hereillä. Jos papista ja kanttorista ei ala kuulua, laita viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta viestiä kirkkoherranvirastoon, jotta ehditte tavata. Jos haluat tiettyjä musiikkeja, kannattaa olla vielä enemmän ajoissa. Me tavattiin pappia reilu kaksi viikkoa ennen häitä ja kanttoria noin viikko ennen häitä.
• Mitä maksaa? Kirkon vuokran, riippuu seurakunnasta. Jos kyseessä on kotiseurakunta, on yleensä ilmaista.

Nimenmuutos

• Miksi? Ei ole pakollista, jos olette päättäneet pitää omat nimet.
• Miten? Päättäkää yhteinen nimi. Kirkollisessa vihkimisessä käsittääkseni tapahtuu "automaattisesti", maistraattiin pitää täyttää nimenmuutoshakemus. Varaudu henkisesti vaihtamaan sähköpostiosoite, kaikki kortit, passi ja muut viralliset paperit (ja myös epäviralliset). 
• Milloin? Väestötietorekisteriin uusi nimi päivittyy noin viikon kuluessa vihkimisestä.
• Mitä maksaa? Ei mitään. 

Kohta tuolla kävellään kohti alttaria <3

Häiden juomapuoli

Häihin on aikaa enää alle kolme viikkoa! Tällä viikolla on ensimmäisen kerran meinannut tulla häästressi pintaan, kun on tuntunut, että kaikkia pikkuasioita on vielä tosi paljon tehtävänä. Onneksi vietettiin uuden vuoden jälkeen sulhasen kanssa parisuhdelomaa kierrellen joulutoreja Riikassa ja rentoutuen Pärnun kylpylässä. Tämän vuoden lomakohteen valintaan vaikutti jossain määrin se, että automatkan varrelle osui näppärästi Ainazin superalko, josta haettiin juhlajuomat :D Laskelmia ostoksista voitte katsoa aiemmasta postauksestani! Noiden laskelmien jälkeen ollaan päädytty ottamaan meidän häihin vielä drinkkibaari, joten siihen kuuluvat juomat (giniä, banaanilikööriä, tequilaa ja rommia) ostettiin muiden juomien lisäksi.

Superalko, Ainazi

En ollut ikinä ennen käynyt superalkossa, joten olihan se iso Suomen Alkoihin verrattuna. Kuitenkin kokemus oli positiivinen, ei ollut yhtään humalaisia asiakkaita tai sellaista örvellystä, mitä olen kuullut ainakin aikaisemmin olleen Tallinnan viinakaupoissa. Superalkon sivuilla on myös näppärä tilauspalvelu, jossa yli 200 euron tilauksen voi pyytää valmiiksi kerättynä. Kaikkia tuotteita, mitä liikkeestä löytyy, ei tosin valitettavasti ole nettikaupassa. Mietojen juomien osalta valikoima vastasi kohtuullisen hyvin nettikaupan valikoimaa, mutta viinejä oli myymälässä huomattavasti laajempi valikoima. Iloisena yllätyksenä myös alkoholitonta skumppaa myytiin paria laatua, ja hintakin oli kolmasosa Suomen hinnoista (n. 5 euroa 1,5 litran pullo).

Osa väkevistä haettiin Riian keskustasta Drinks&drinks -nimisestä kaupasta, jossa ne olivat halvempia. Siellä myös "parempia juomia", kuten laatuviinejä ja drinkkeihin sopivia likööreitä oli superalkoa parempi valikoima. Navigaattori ohjeisti kätevästi oikeaan pihaan, mutta sieltä kauppa oli vähän hankala löytää. Palvelu oli kyllä erinomaista!

Drinks&drinks, Riika

Me tehtiin viinien valinta siten, että Riikaa kohti ajaessa ostettiin Superalkosta pari kiinnostavan näköistä viiniä, jotka pullon kuvauksen ja googlauksen perusteella vastasivat makeudeltaan, hapokkuudeltaan ja mauiltaan sitä mitä haettiin. Riian-loman aikana maisteltiin viinejä, ja kävi sen verran hyvä tuuri, että niistä löytyi erittäinkin hyvin meidän makuun sopivat viinit, jotka vielä pysyi budjetissakin.

Torre Oria Leyenda

Santa Helena Sauvignon blanc

Jos noita viinejä pitäisi jotenkin kuvailla, niin sanoisin että Leyendasta tulee sellainen olo, että sitä pitäisi juoda talvisen ulkoilupäivän jälkeen kotiin tullessa oman rakkaan kanssa sohvalla kynttilänvalossa :D Eli täyteläinen, hyvin tummanpunainen, maussa voisi olla vaikka luumua ja paahteisuutta, myös jotain mausteita. (Ei olla oikeasti mitään viiniasiantuntijoita, joten pahoittelut, jos ei mene kohdilleen...) Santa Helena oli aika kevyt, helposti juotava, hedelmäinen, aika kuiva ja hapokas.  Molemmista tykättiin tosi paljon!

Mitä kaikki sitten maksoi, ja kannattiko? Meidän 85 hengelle juomatarjoilut maksoivat reilun 700 euroa. Viinejä sai 3-4 eurolla per pullo (kalliimpiakin tietysti löytyy), miedot ovat yli puolet halvempia kuin Suomessa, ja väkevät ovat merkittävästi halvempia. Siihen, kuinka paljon rahaa säästyy, vaikuttaa tarjottavien annosten määrä ja se, tarjoaako pelkkiä mietoja, ruokaviinit, viina-mehu-boolia vai drinkkejä. Meille Latvian reissu kannatti, kun samalla tehtiin edullinen parisuhdeloma. Näin pienelle vierasmäärälle en tiedä, olisiko kannattanut asiasta tehden lähteä ajamaan, kun laivamatkat ja bensat söisivät niitä säästöjä, joita pelkistä juomista tulisi. Reissun kannattavuus riippuu tietysti myös siitä, kuinka pitkästi Suomen puolella joutuu Helsinkiin ajamaan. Jos suunnitelmissa on loma joko kylpylässä tai muuten Riika-Pärnu -akselilla, niin siinä tapauksessa voin suositella!

Tervis Medical Spa, Pärnu <3

Vinkkejä istumajärjestyksen tekemiseen

Pikkuhiljaa kalenteri on alkanut täyttyä hääasioista, ja joululoma sotki rutiineja sen verran, että blogin kirjoittaminen on jäänyt. Onneksi muita asioita on kuitenkin saatu hoidettua, ja etukäteen ihan turhan paljon hirvittänyt hääurakkakin on tehty, nimittäin istumajärjestys! Kun tietää, kuinka paljon huono plaseeraus vaikuttaa juhlan sujumiseen, huolestutti jo etukäteen, miten ihmiset saa istutettua pöytiin parhaiten. Varsinkin, kun oltiin etukäteen suunniteltu kymmentä kahdeksan hengen pöytää, mutta loppujen lopuksi meille tuleekin 83 vierasta, eikä pöydät ole oikein sellaisia, joiden päihin voisi laittaa ketään istumaan.

Onneksi olin löytänyt Pinterestistä (mistä muualtakaan :D) super kätevän näköisen tavan tehdä istumajärjestys, ja nyt se on testattu toimivaksi! Ensin piirsin kartalle suurin piirtein mittakaavassa olevan pohjapiirustuksen meidän juhlatilasta, jotta pystyi suunnittelemaan, montako pöytää tarvitaan, ja miten niitä pitäisi yhdistellä, jotta ne saisi symmetrisesti. Pelkkä piirtäminen aiheutti ajatussolmun, joten hyödynnettiin sommittelussa mahjong-pelinappuloita.

Kaikkien vieraiden nimet kirjoitettiin erivärisille Post it-lapuille: vaaleanpunaiselle sulhasen sukulaiset, tumman pinkille minun sukulaiset, oranssille molempien opiskelukaverit, vihreälle sulhasen muut kaverit ja keltaiselle minun muut kaverit. Sitten ryhmiteltiin ihmisiä sen mukaan, keitä oltiin ajateltu, että haluttaisiin istumaan vierekkäin, ja järjestettiin pöytiin. Yllättävän hyvin alustava istumajärjestys muotoutui, mutta piti sitä parina seuraavana päivänä kuitenkin vähän muokkailla, kun tuli parempia ideoita! Päädyttiin siihen, että pääsääntöisesti laitetaan kaveriporukat istumaan keskenään, eikä lähdetä turhaan sekoittelemaan. Ne jotka haluavat tutustua uusiin ihmisiin, ehtivät tehdä sen muutenkin, ja nyt hiljaisemmillakin on kivaa, kun saa istua tuttujen vieressä.

Vuodenvaihteen jälkeen käytiin myös Riikan-lomalla, ja samalla reissulla saatiin viimeinen iso asia, nimittäin häiden juomien ostaminen, tehtyä. Palataan siihen piakkoin! 💝