tiistai 19. maaliskuuta 2019

Ruokalista

Nyt on kyllä tullut melko pitkä tauko blogin kirjoitteluun, pahoittelut siitä! Pari viikkoa oltiin meidän vuosikurssin valmistujaismatkalla Sri Lankalla (oli hieno paikka, voin suositella), sitten päädyin olemaan reilun viikon putken töissä ja nyt on pitänyt pikkuhiljaa orientoitua edessä olevaan muuttoon. Aika vauhdikas kevät siis... Saatiin meidän valokuvaajaltamme Jussilta upeita kuvia hääpäivältä, joten hänelle kiitokset myös tämän postauksen kuvista!

(c) Jussi Koskela

Pitopalveluna meillä oli Maaseutu Maistuu Voipaalasta, jolle voi antaa täydet suositukset. Heli oli tosi ammattitaitoinen, ruokalistan räätälöinti onnistui juuri omannäköiseksi ja kaikki ruuat oli herkullisia. Tarjoiluastiat oli kauniita ja ruuat hyvän näköisiä. Viinien tarjoilu meni sujuvasti siten, että ensimmäinen lasi kaadettiin pöytiin, ja sitten halutessaan vieraat saivat hakea pullot pöytään toista lasillista varten. Pöytäliinat oli vuokrattu pitopalvelun kautta, ja oli tosi kätevää, kun perjantaina koristelua varten sai valmiiksi silitetyt pöytäliinat, ja sitten ne sai sunnuntaina siivouksen jälkeen jättää juhlapaikalle, josta pitopalvelun työntekijät kävi hakemassa ne pois.

(c) Jussi Koskela

Ruokalistalla meillä oli alkupaloina mansikka-pinaatti-vihersalaattia ja vinegretteä, yrttimarinoitua tilajuustosalaattia, kukkakaali-ananassalaattia ja savustettuja neulamuikkuja. Pääruokana oli bbq-nyhtöpossua, rosmariiniperunoita ja paahdettuja juureksia. Kaikki ruuat oli gluteenittomia ja laktoosittomia, mikä oli tosi näppärää. Muutenkin saatiin ruuista paljon kehuja vierailta, tuntui että jokaiselle löytyi jotakin, mistä tykkää. Oma lemppari oli varmaan joko nyhtöpossu (onnellista että sitä oli niin paljon, että pakkaseenkin jäi) tai sitten tuo tilajuustosalaatti. Hääkakun kaverina meillä oli herkkubuffet, jonka suunnittelusta kirjoittelen myöhemmin toisen postauksen.

Asioita, joita pitopalvelun kanssa asioidessa kannattaa muistaa kerrata häitä edeltävänä päivänä:
  • Aikataulut vielä kerran
  • Kuka kaataa alkumaljat ja missä
  • Mistä suunnasta ruokaa haetaan ja mihin jono muodostetaan
  • Jos haluat, että tiettyjä astioita käytetään, jätä niistä lappu (meillä olisi ollut kauniita vanhoja pulloja vesipulloiksi pöytiin, jotka nyt jäi käyttämättä)
  • Anna pitopalvelun puhelinnumero kaasolle ja toisinpäin, ettei itse morsiamena tarvitse ajatella, pitäisikö olla tavoitettavissa. Helpottaa elämää myös koristelupäivänä, jos delegoi pitopalvelun kanssa asioimisen jollekin muulle.
  • Saatteko ottaa ylijääneet ruuat kotiin (kannattaa, helpotti seuraavaa viikkoa)
  • Miten iltapalan tarjoilu ja pois kerääminen tapahtuu?
  • Astioiden tiskaus ja pöytäliinojen palautus, kuka tekee ja milloin?
(c) Jussi Koskela

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Häämatka

Varsinaisen hääpäivän kuvia odotellessa ajattelin kirjoittaa meidän häämatkasta Äkäslompoloon. Minulla oli häiden jälkeisellä viikolla alkuviikosta koulua, joten lähdimme yöjunalla kohti Kolaria keskiviikkoiltana. Matkustaminen meni tosi kätevästi, otettiin auto junaan mukaan, joten liikkuminen Ylläkselläkin oli helppoa. Päätettiin, että halutaan hyödyntää joka hetki häämatkasta, joten otettiin junasta makuuvaunu. Ihan super mukava tapa matkustaa! Sai olla omassa rauhassa, nukkua sängyssä ja tehdä rauhassa aamutoimet. Ainoa huono puoli autojunissa on se, että ne aika usein myydään tosi hyvissä ajoin täyteen.

Äkäslompolossa majoituttiin hotelli Ylläshuminaan superior-huoneeseen. Oli tosi kivaa kun kerrankin oli oikeasti tilaa! Huoneen ja koko pari vuotta sitten remontoidun hotellin sisustus oli kaunis ja aamupala oli hyvää. Pari kertaa viikossa lämpesi myös sauna ja ulkoporeallas. Tuntui kuin olisi ollut reissussa ulkomailla, kun taidettiin olla ainoat suomalaiset hotellivieraat! Ihanana häälahjayllätyksenä meille oli hotellin sauna ja poreallas yhtenä iltana varattu yksityiskäyttöön, oli aika mukava istuskella rauhassa altaassa ja takkahuoneessa, vaikka ei sattunutkaan näkymään revontulia. 💗

Lauantaina ajeltiin Leville ottamaan häiden potrettikuvia Hylsy Productionsin Mikon kanssa. Oli ihanaa pukeutua vielä uudestaan hääpukuun! Kuvia varten en jaksanut mennä kampaajalle, vaan laitoin itse hiukset (ja toki meikin myös, kuten hääpäivänäkin). Sattui kelin suhteen tosi hyvä tuuri, kun oli täydellisen aurinkoista ja auringonlaskun aikaan maisema oli vaaleanpunaisia ja vaaleansinisiä pastellisävyjä. Uskon, että myös näistä kuvista tulee hienoja, ainakin kameran ruudulta katsottuna näytti upeilta! Paleli yllättävän vähän, vaikka pakkasta oli -19, kun tunturin huipulla ei tuullut ja sai olla karvatakki päällä ja lapaset kädessä. Sitten, kun otettiin muutama kuva puvusta alhaalla Immeljärven jäällä ja alkoi tuulla, tuntui että sormet jäätyy ja tippuu pois, mutta onneksi siinä ei mennyt kuin pari minuuttia...

Vaikka oltiin perillä Äkäslompolossa vain torstaista sunnuntaihin, oli kotiinlähtiessä sellainen olo, kuin olisi oltu lähemmäs viikko reissussa. Ehdittiin käydä kaksi kertaa hiihtämässä, ja yhtenä päivänä vuokrattiin fatbiket ja poljettiin maastopyöräreittiä Kesängin keitaalle syömään letut. Fatbikella meno oli hauskaa, mutta varsinkin aluksi aika vaikeaa, kun olen monta vuotta ajanut pelkillä mummopyörillä! Kaatuminen myös pelotti, mutta ensimmäisen parin kilometrin jälkeen pyöräily alkoi sujumaan. Reitti oli ihan hyvin valittu, sillä maasto oli tasaista.

Ylläshuminan viinibaari
Onneksi meidän reissun aikana ei enää ollut -30 pakkasta niinkuin edellisellä viikolla, niin pystyttiin tekemään kaikkea kivaa! Tuntuu, että häämatka Lappiin oli tosi hyvä ratkaisu, sillä olin ainakin itse häiden jälkeen sen verran väsynyt, että jos olisi pitänyt lähteä Helsinki-Vantaalle suhailemaan ja selviytyä jonnekin ulkomaille, olisi koko reissu mennyt ihan pilalle, kun olisin vain väsykiukkuillut miehelle koko reissun. Toinen asia, mihin oltiin samasta syystä tyytyväisiä, oli se, että tosiaan lähdettiin vasta keskiviikkona eikä heti häiden jälkeisenä sunnuntaina.  Nyt matkalla oli jo sen verran toipunut, että pystyi oikeasti panostamaan romantiikkaan ja nauttimaan ihanasta yhdessäolosta!

Ylihuomenna on sitten ulkomaille lähdön aika, sillä viime viikolla juhlittiin meidän koulun loppumista. Palataan siis hääjuttujen merkeissä parin viikon päästä, kun olen taas Suomessa!

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Ensimmäinen viikko vaimona takana

Huhhuh, vähän on tullut blogin pitämiseen taukoa. Oli tarkoitus kirjoittaa postausta jo häitä edeltävällä viikolla (eli siis viime viikolla, tuntuu, että siitä on paljon kauemmin!), mutta jotenkin sitä tekemistä oli kuitenkin niin paljon, ettei millään ehtinyt. Hääviikonloppu kului ihanassa hässäkässä, ja tällä viikolla alkuviikko meni nukkuessa ja loppuviikko häämatkalla. Nyt kuitenkin taas paluu arkeen odottaa ja ollaan koneen ääressä, joten kirjoittelen vähän tunnelmia, kun ensimmäinen viikko rouvana on ohi :D

Tiivistettynä: hääviikonloppu oli tosi onnistunut, eikä oikeastaan  mitään mennyt pieleen. Aika uskomatonta, kun miettii, kuinka paljon liikkuvia osia juhlassa oli! Oli tosi hauskaa, varmaan tähänastisen elämän ihanin viikonloppu, mutta myös toisaalta aika raskasta.

(c) Jussi Koskela (ekat sneakpeakit näyttää täydelliseltä!)
Häidenalusviikolla piti hioa aikatauluja, viimeistellä viimeisiä koristeita, pakata tavaraa (tähän meni yllättävän paljon aikaa), ja käydä koekampauksessa ja ripsihuollossa. Sen lisäksi oli vielä normaalit koulupäivät, joten aikataulu oli aika täynnä. Torstai-iltana kaasot saapuivat Tampereelle, jolloin tunnelma alkoi olla jo aika kihisevän jännittynyt. Oli tosi ihanaa, että tytöt oli meillä yötä, jotta sai yhdessä fiilistellä ja suunnitella.

Perjantai-aamuna mentiin vähän ennen yhdeksää juhlapaikalle koristelemaan. Meitä oli kaksitoista ihmistä koristelemassa, ja vaikka etukäteen jännitti, suunnitelmat toimi ja pysyttiin aikataulussa. Tosi tärkeää oli, että sulhanen ja bestman laittoivat meille tortillat ja kahvit valmiiksi, jotta talkooväki pysyi tyytyväisenä. Neljän-puoli viiden aikaan lähdettiin Manttaalitalolta, osa rauhoittumaan, laittautumaan ja syömään välipalaa, ja osa Jussin kodalle varmistamaan, että kaikki on kunnossa illan vihkijäisiä varten.

En ollut ennen ollut siviilivihkimisessä, joka oli aika nopea tilaisuus, mutta kaunis ja lämminhenkinen. Päivän touhottamisen jälkeen teki tosi hyvää saada kunnon ruokaa ja päästä savusaunaan rentoutumaan! Iltakymmenen aikaan lähdettiin ajelemaan Tampereelle ja tekemään viimeiset kasvohoidot ja manikyyrit lauantaita varten.


Hääpäivänä kampaus, meikki, pukeutuminen ja muut valmistelut menivät yllättävän kivuttomasti. Muutenkin kaikki sujui hyvin, ruoka oli hyvää, kakku kaunis, bändi veti hyvän keikan ja kaikilla tuntui olevan kivaa. Viihdyttiin sulhasen kanssa juhlimassa viimeiseen asti eli aamuviiteen, eli onnistuneet bileet kaikin puolin!

Oli ihana nähdä häävieraita vielä hotelli Vaihmalan hovin aamupalalla. Pieni ryppy täydelliseen viikonloppuun tuli sunnuntaina, kun tajuttiin, että joudutaan tekemään yllättäen reissu kotiin Tampereelle, jotta saadaan tavarat juhlapaikasta pois. Jotenkin ei oltu yhtään osattu etukäteen varautua sunnuntaihin ja siihen, että juhlapaikalla pitää siivotakin. Onneksi sen jälkeen pääsi vielä toiseksi yöksi nauttimaan hotellista!

Ylläshuminan tervetulotoivotus <3

Alkuviikosta oli tosi vaikea orientoitua kouluun ja normaalielämästä suoriutumiseen, ja kun siihen lisätään vielä stressinpurkautumisflunssa, tuli tiistaina nukuttua 14 tunnin yöunet ja parit päikkärit päälle. Keskiviikkoiltana päästiin onneksi yöjunalla meidän häämatkalle Äkäslompoloon, jossa kelit suosi ja hotelli Ylläshumina oli juuri niin hyvä kuin toivottiin.

Nyt ollaan kotimatkalla Lapista Tampereen loskakeliin. Saa nähdä, miten arkeen palaaminen lähtee sujumaan. Onneksi saa vielä palata häätunnelmiin, kun suurin osa valokuvista on vielä tulematta, ja tänne blogiin riittää vielä pitkäksi aikaa purettavaa kaikista yksityiskohdista. Toivottavasti muillakin nyt lähiviikkoina häitä viettävillä tulee olemaan yhtä ihanaa kuin meillä! 💖

Kotamajalta Äkäslompolossa

maanantai 21. tammikuuta 2019

Viralliset asiat

Hui, ensi viikolla jo häät! Muita jotka on samassa tilanteessa? Toivottavasti kaikki on hyvällä mallilla 💙 Tänään ajattelin kirjoittaa koostepostauksen naimisiinmenon virallisista asioista, joita ollaan hoidettu pitkin talvea. Kaikki on sujunut aika näppärästi (onneksi Suomessa yleensä homma toimii). Ainoat pienet kuumotuksen aiheet ovat olleet saadaanko maistraatista vihkijä vihkipaikalle, sekä se, että seurakunta hoitaa asiat paljon myöhemmin kuin muut hääjutut. Kirkon sai siunausta varten kyllä varattua jo vuotta etukäteen, mutta pappi ja kanttori ilmoitettiin vasta kolmisen viikkoa ennen häitä, ja nyt kanttori ei enää ehdi harjoittelemaan loppumusiikkia, jonka olisin halunnut. Onneksi meillä
kummallakaan ei ollut asiasta mitään ihan ehdotonta mielipidettä, joten nyt keskiviikkona, kun mennään kanttoria tapaamaan, voi olla avoimena ehdotuksille! Sitten listaukseen:

Avioehto
  •  Miksi? Meille oli alusta asti selvää, että tehdään avioehto. Ollaan varmaan molemmat sen verran järki-ihmisiä, että meistä tulevaisuuteen varautuminen ei pilaa hääpäivän romantiikkaa. Sitäpaitsi avioehdon voi tehdä hyvissäajoin ;) Vaikka aiotaankin pysyä yhdessä toivottavasti loppuelämä, on parempi, että jos ero nyt kuitenkin tulisi, ei ainakaan rahasta tarvise riidellä.
  • Miten? Etsi lakimies (ellet koe osaavasi itse, myös itsetehty sopimus on pätevä), laita hänelle viestiä minkälaista avioehtoa toivotte, ja avioehdon ollessa valmis pyydä kahdelta tutulta todistajan allekirjoitus. Varaa aika maistraattiin ja käy viemässä paperi rekisteröitäväksi. Riittää, kun toinen kihlaparista käy paikanpäällä.
  • Milloin? Lakimiehen kanssa voi asioida ajoissa, maistraatti ei mielellään ota avioehtoja vastaan kuukausia etukäteen (meidän kyllä hyväksyttiin joskus marraskuussa, kun kävin viemässä).
  • Mitä maksaa? Lakimiehelle 100-250 euroa, maistraatin rekisteröinti muistaakseni 55 euroa.

 Esteiden tutkinta
  • Miksi? Pakollista, jotta pääsee naimisiin. Selvitetään, ettei kumpikaan ole naimisissa ennestään jne.
  • Miten? Riippuen siitä, kuulutteko kirkkoon vai ette, joko seurakunnan tai maistraatin kautta. Meistä minä kuulun kirkkoon, sulhanen ei, mutta pistin hakemuksen vireille kirkon asiointipalvelussa, ja hyvin onnistui. Hyvin toimiva palvelu. Esteiden tutkinta onnistuu myös postitse tai käymällä kirkkoherranvirastossa. Teettämällä esteidentutkinnan kirkon kautta sain meidän nimet kotikunnan lehden seurakunnallisiin ilmoituksiin, ja kotikirkossa luetaan kuulutukset. Virallinen paperi tulee postissa.
  • Milloin? 4 kuukautta-viikko ennen vihkimistä. Jättäisin joka tapauksessa muutaman päivän aikaa siltä varalta, että paperi hukkuu postiin. Esteettömyystodistus on voimassa neljä kuukautta.
  • Mitä maksaa? Ainakaan kirkon asiointipalvelun kautta ei maksanut mitään; myöskään seurakunnan lehti-ilmoitus ei maksa mitään.

Olisipa hääpäivänä yhtä hyvä sää!
Siviilivihkiminen: vihkijän varaus
  • Miksi? Aika olennainen osa naimisiinmenoa ;)
  • Miten? Päätä toivomasi vihkipaikka. Laita maistraatiin viestiä (Tampereen ja Jyväskylän seudun tiedot täältä). Toivo että joku pääsee paikalle. Jos ei onnistu, kokeile käräjäoikeuden kautta. If all else fails, käy maistraatissa arkena ja järjestä hääpäivälle vaikka joku läheinen ihminen pitämään ei-lainopillinen seremonia.
  • Milloin? Kannattaa yrittää olla ajoissa. Meille sanottiin reilu vuosi ennen häitä ettei ole edes muutaman kuukauden päähän tietoa asioista. Puoli vuotta ennen häitä kyselin uudestaan ja sain varattua.
  • Mitä maksaa? Maistraatissa arkena ilmaista. Tampereella virka-ajan ja maistraattitalon ulkopuolella  250 euroa + matkakulut.
Vihkijän tapaaminen
  • Miksi? Vihkijä haluaa tutustua teihin, jotta saa selville toiveita vihkimiseen liittyen, ja osaa puhua siellä jotain teistä.  
  • Miten? Sovitte vihkijän kanssa ajan ja paikan. Ota mukaan esteettömyystodistus ja passit/henkilökortit, sekä nimenmuutoslomake, ettei niitä tarvitse ottaa vihkipaikalle mukaan. Varaudu henkisesti siihen, että saat päättä kaikesta itse: tuleeko puheita, musiikkia, sormustenvaihtoa, luetteko valat, vai tehdäänkö lyhimmän kautta jolloin toimituksessa kestää alle kolme minuuttia (yksi tuttu oli kellottanut 😁).
  • Milloin? Me käytiin kolme viikkoa ennen vihkimistä.
 Avioliiton siunaus
  • Miksi? Juhlat kestää kaksi päivää, saa sekä intiimit perhehäät että prinsessahäät kirkossa, kirkollinen seremonia on kaunis tilaisuus ja myös henkilökohtaisesti tärkeä osa naimisiinmenoa.
  • Miten? Varaa kirkko. Varmista papin ja kanttorin varaus myöhemmin.
  • Milloin? Selvitä haluamastasi seurakunnasta, milloin kirkon voi varata (yleensä noin vuotta aiemmin), ja ole silloin hereillä. Jos papista ja kanttorista ei ala kuulua, laita viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta viestiä kirkkoherranvirastoon, jotta ehditte tavata. Jos haluat tiettyjä musiikkeja, kannattaa olla vielä enemmän ajoissa. Me tavattiin pappia reilu kaksi viikkoa ennen häitä ja kanttoria noin viikko ennen häitä.
  • Mitä maksaa? Kirkon vuokran, riippuu seurakunnasta. Jos kyseessä on kotiseurakunta, on yleensä ilmaista.
Nimenmuutos
  • Miksi? Ei ole pakollista, jos olette päättäneet pitää omat nimet.
  • Miten? Päättäkää yhteinen nimi. Kirkollisessa vihkimisessä käsittääkseni tapahtuu "automaattisesti", maistraattiin pitää täyttää nimenmuutoshakemus. Varaudu henkisesti vaihtamaan sähköpostiosoite, kaikki kortit, passi ja muut viralliset paperit (ja myös epäviralliset). 
  • Milloin? Väestötietorekisteriin uusi nimi päivittyy noin viikon kuluessa vihkimisestä.
  • Mitä maksaa? Ei mitään. 
Kohta tuolla kävellään kohti alttaria <3

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Häiden juomapuoli

Häihin on aikaa enää alle kolme viikkoa! Tällä viikolla on ensimmäisen kerran meinannut tulla häästressi pintaan, kun on tuntunut, että kaikkia pikkuasioita on vielä tosi paljon tehtävänä. Onneksi vietettiin uuden vuoden jälkeen sulhasen kanssa parisuhdelomaa kierrellen joulutoreja Riikassa ja rentoutuen Pärnun kylpylässä. Tämän vuoden lomakohteen valintaan vaikutti jossain määrin se, että automatkan varrelle osui näppärästi Ainazin superalko, josta haettiin juhlajuomat :D Laskelmia ostoksista voitte katsoa aiemmasta postauksestani! Noiden laskelmien jälkeen ollaan päädytty ottamaan meidän häihin vielä drinkkibaari, joten siihen kuuluvat juomat (giniä, banaanilikööriä, tequilaa ja rommia) ostettiin muiden juomien lisäksi.

Superalko, Ainazi
En ollut ikinä ennen käynyt superalkossa, joten olihan se iso Suomen Alkoihin verrattuna. Kuitenkin kokemus oli positiivinen, ei ollut yhtään humalaisia asiakkaita tai sellaista örvellystä, mitä olen kuullut ainakin aikaisemmin olleen Tallinnan viinakaupoissa. Superalkon sivuilla on myös näppärä tilauspalvelu, jossa yli 200 euron tilauksen voi pyytää valmiiksi kerättynä. Kaikkia tuotteita, mitä liikkeestä löytyy, ei tosin valitettavasti ole nettikaupassa. Mietojen juomien osalta valikoima vastasi kohtuullisen hyvin nettikaupan valikoimaa, mutta viinejä oli myymälässä huomattavasti laajempi valikoima. Iloisena yllätyksenä myös alkoholitonta skumppaa myytiin paria laatua, ja hintakin oli kolmasosa Suomen hinnoista (n. 5 euroa 1,5 litran pullo).

Osa väkevistä haettiin Riian keskustasta Drinks&drinks -nimisestä kaupasta, jossa ne olivat halvempia. Siellä myös "parempia juomia", kuten laatuviinejä ja drinkkeihin sopivia likööreitä oli superalkoa parempi valikoima. Navigaattori ohjeisti kätevästi oikeaan pihaan, mutta sieltä kauppa oli vähän hankala löytää. Palvelu oli kyllä erinomaista!

Drinks&drinks, Riika

Me tehtiin viinien valinta siten, että Riikaa kohti ajaessa ostettiin Superalkosta pari kiinnostavan näköistä viiniä, jotka pullon kuvauksen ja googlauksen perusteella vastasivat makeudeltaan, hapokkuudeltaan ja mauiltaan sitä mitä haettiin. Riian-loman aikana maisteltiin viinejä, ja kävi sen verran hyvä tuuri, että niistä löytyi erittäinkin hyvin meidän makuun sopivat viinit, jotka vielä pysyi budjetissakin.
Torre Oria Leyenda
Santa Helena Sauvignon blanc
Jos noita viinejä pitäisi jotenkin kuvailla, niin sanoisin että Leyendasta tulee sellainen olo, että sitä pitäisi juoda talvisen ulkoilupäivän jälkeen kotiin tullessa oman rakkaan kanssa sohvalla kynttilänvalossa :D Eli täyteläinen, hyvin tummanpunainen, maussa voisi olla vaikka luumua ja paahteisuutta, myös jotain mausteita. (Ei olla oikeasti mitään viiniasiantuntijoita, joten pahoittelut, jos ei mene kohdilleen...) Santa Helena oli aika kevyt, helposti juotava, hedelmäinen, aika kuiva ja hapokas.  Molemmista tykättiin tosi paljon!

Mitä kaikki sitten maksoi, ja kannattiko? Meidän 85 hengelle juomatarjoilut maksoivat reilun 700 euroa. Viinejä sai 3-4 eurolla per pullo (kalliimpiakin tietysti löytyy), miedot ovat yli puolet halvempia kuin Suomessa, ja väkevät ovat merkittävästi halvempia. Siihen, kuinka paljon rahaa säästyy, vaikuttaa tarjottavien annosten määrä ja se, tarjoaako pelkkiä mietoja, ruokaviinit, viina-mehu-boolia vai drinkkejä. Meille Latvian reissu kannatti, kun samalla tehtiin edullinen parisuhdeloma. Näin pienelle vierasmäärälle en tiedä, olisiko kannattanut asiasta tehden lähteä ajamaan, kun laivamatkat ja bensat söisivät niitä säästöjä, joita pelkistä juomista tulisi. Reissun kannattavuus riippuu tietysti myös siitä, kuinka pitkästi Suomen puolella joutuu Helsinkiin ajamaan. Jos suunnitelmissa on loma joko kylpylässä tai muuten Riika-Pärnu -akselilla, niin siinä tapauksessa voin suositella!

Tervis Medical Spa, Pärnu <3

tiistai 8. tammikuuta 2019

Vinkkejä istumajärjestyksen tekemiseen

Pikkuhiljaa kalenteri on alkanut täyttyä hääasioista, ja joululoma sotki rutiineja sen verran, että blogin kirjoittaminen on jäänyt. Onneksi muita asioita on kuitenkin saatu hoidettua, ja etukäteen ihan turhan paljon hirvittänyt hääurakkakin on tehty, nimittäin istumajärjestys! Kun tietää, kuinka paljon huono plaseeraus vaikuttaa juhlan sujumiseen, huolestutti jo etukäteen, miten ihmiset saa istutettua pöytiin parhaiten. Varsinkin, kun oltiin etukäteen suunniteltu kymmentä kahdeksan hengen pöytää, mutta loppujen lopuksi meille tuleekin 83 vierasta, eikä pöydät ole oikein sellaisia, joiden päihin voisi laittaa ketään istumaan.

Onneksi olin löytänyt Pinterestistä (mistä muualtakaan :D) super kätevän näköisen tavan tehdä istumajärjestys, ja nyt se on testattu toimivaksi! Ensin piirsin kartalle suurin piirtein mittakaavassa olevan pohjapiirustuksen meidän juhlatilasta, jotta pystyi suunnittelemaan, montako pöytää tarvitaan, ja miten niitä pitäisi yhdistellä, jotta ne saisi symmetrisesti. Pelkkä piirtäminen aiheutti ajatussolmun, joten hyödynnettiin sommittelussa mahjong-pelinappuloita.


Kaikkien vieraiden nimet kirjoitettiin erivärisille Post it-lapuille: vaaleanpunaiselle sulhasen sukulaiset, tumman pinkille minun sukulaiset, oranssille molempien opiskelukaverit, vihreälle sulhasen muut kaverit ja keltaiselle minun muut kaverit. Sitten ryhmiteltiin ihmisiä sen mukaan, keitä oltiin ajateltu, että haluttaisiin istumaan vierekkäin, ja järjestettiin pöytiin. Yllättävän hyvin alustava istumajärjestys muotoutui, mutta piti sitä parina seuraavana päivänä kuitenkin vähän muokkailla, kun tuli parempia ideoita! Päädyttiin siihen, että pääsääntöisesti laitetaan kaveriporukat istumaan keskenään, eikä lähdetä turhaan sekoittelemaan. Ne jotka haluavat tutustua uusiin ihmisiin, ehtivät tehdä sen muutenkin, ja nyt hiljaisemmillakin on kivaa, kun saa istua tuttujen vieressä.


Vuodenvaihteen jälkeen käytiin myös Riikan-lomalla, ja samalla reissulla saatiin viimeinen iso asia, nimittäin häiden juomien ostaminen, tehtyä. Palataan siihen piakkoin! 💝

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Hääruuat alkaa olla paketissa

Aiemmin blogia seuranneet tietääkin jo, että meidän tähän mennessä isoin (ja ehkä ainoa?) kriisi hääsuunnitteluun liittyen on ollut se, kun alunperin varaamamme pitopalvelu meni yllättäen konkurssiin. Onneksi löydettiin kohtuullisen helposti uusi pitopalvelu, Maaseutu maistuu, jonka kanssa viestittely on ollut helppoa ja joustavaa. Eilen sitten käytiin Voipaalan kartanokahvilassa tapaamassa Heliä ihan paikan päällä.
Voipaalan kartano

Cateringin valitseminen on ollut ehkä eniten jännittävä asia hääsuunnittelussa, sillä ruoka vaikuttaa tosi paljon juhlien onnistumiseen, eikä tarjottavia oikein pääse etukäteen maistamaan, ellei sitten ole valmis ajelemaan kahviloihin ja ravintoloihin pitopalveluiden perässä. Eilisen perusteella on onneksi nyt aika luottavainen olo sen suhteen, että häiden tarjoilut tulevat menemään sujuvasti. Toinen kaasoistani on kokki, joten hän teki meille muistilistan, mitä asioita pitopalvelulta tulisi kysyä. Heli vaikutti ihan tosi pätevältä, ja kävi oikeastaan kaikki listan asiat läpi ilman, että ehdittiin edes kysyä!
On myös super kätevää, että pitopalvelun kautta saa tarjoilun, pääruuan ja iltapalan lisäksi kaikki tarvittavat astiat ja pöytäliinat. Meidän mielestä hyvä plussa on myös se, että käytettävät ainekset ovat lähiruokaa, leivät tehdään Voipaalassa itse ja juustot tulevat lähitilalta.

Nyt vain sitten odotellaan, että päästään syömään herkkuruokia 💛


Tässä vielä Marjukan tekemä muistilista, jos teilläkin on pitopalvelupalaveria edessä (suluissa vastaukset, joita saatiin):
  • Minkälaiset tarjoiluastiat on? (Lämpimiä ruokia varten valkoista keramiikkaa, salaateille vihertävänkirkasta uusiolasia.)
  • Mitä astioita katetaan ruokapöytiin? (Servetit, lasit, aterimet, vesikannut)
  • Milloin astiat ja pöytäliinat tuodaan juhlapaikalle? (Koristelupäivän aamuna)
  • Kynttilöiden sytytys juhlapäivänä? (Pitopalvelu hoitaa, kunhan ollaan jätetty sytkärit juhlapaikalle.)
  • Kuka tarjoilee alkumaljan? (Pitopalvelun työntekijät kättely-/halausjonon jälkeen.)
  • Päivän muu aikataulu? (Ruokaan varataan aikaa noin 2,5 tuntia, sen jälkeen kahvitus laitetaan valmiiksi, jotta vieraat pääsevät kahville kun ohjelmassa tulee luonteva tauko.)
  • Mihin alkoholit ja muut juomat laitetaan tarjolle? (Viinit kaadetaan pöytiin, muut juomat sivupöydälle.)
  • Auttaahan catering kakun leikkaamisessa? (Kyllä)
  • Miten astioiden keräys pois pöydistä, entäs palauttaminen? (Muut ruoka- ja tarjoiluastiat paitsi lasit kerätään pois pöydistä ruuan jälkeen. Käytetyt lasit saa jäädä juhlapaikalle, josta pitopalvelun työntekijä hakee ne sunnuntaina.)
  • Miten iltapalan tarjoilu toimii? (Ruuat laitetaan valmiiksi jääkaappiin, josta ne voi itse nostella tarjoilupöydille. Todennäköisesti kertsiastiat, koska en usko että ketään kiinnostaa enää siinä vaiheessa iltaa.)
  • Jääkö ylijäämäruuat meille? (Jää; pakataan itse mukaan pakkausrasioita, jotta saadaan ruuat sunnuntaina mukaan.)