keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Sormuksen teettäminen

Viime viikolla sain vihkisormuksen kotiin! 😍 Minun epäsymmetrisen kihlasormukseni kaveriksi ei löydy sopivaa vihkisormusta valmismallistoista, joten tiedettiin jo kihlaa ostaessa, että vihkisormus pitäisi teettää. Joskushan saman tekijän mallistosta saattaa epäsymmetrisillekin sormuksille löytyä sopiva pari, mutta koska ostettiin kihlat Amsterdamista, niin tätä vaihtoehtoa ei ollut.

Vihkisormuksen teettäminen tuntui jo ajatuksena monella tapaa tosi hyvältä. Tietysti sormuksesta saa suunnitella juuri sellaisen kuin itse haluaa, eikä kenelläkään muulla ole samanlaista. Lisäksi se on mahdollista sovittaa täydellisesti kihlasormukseen. Myös ajatus siitä, että sormus voitaisiin tehdä kierrätysmateriaaleista käyttämällä vanhoja koruja, tuntui kivalta, sillä koruun saisi "jotain vanhaa" ja eri tavalla merkitystä kuin ihan uutena ostettaessa. Etukäteen arvelutti teettämisen hinta, mutta lopulta pysyttiin tosi hyvin budjetissa, ja häälehtien sormusmainosten hintoihin verrattuna tuli paljon edullisemmaksi. Eräs tuttu kertoi, että oli yhdestä liikkeestä kysellyt hinta-arviota sormukselle, jossa olisi kuulemma ollut paljon kiviä ja kaikkea, eikä senkään hinnaksi olisi tullut yli tuhatta euroa.


Meidän häät on tosiaan tulossa helmikuun alussa, ja koska kummallakaan ei ollut mitään käsitystä siitä, kauanko sormuksen teettämiseen pitäisi varata aikaa, lähdettiin liikkeelle jo syyskuussa. Olin jo aiemmin häämessujen ja lehtimainosten perusteella valinnut, että ensimmäinen kultasepänliike, josta lähdettäisiin kyselemään, olisi Aurifaber Tampereella. Kannattaa selata oikeasti useamman kultasepän nettisivuja etukäteen, jotta löytää itselle sopivimman, sillä jokaisella on tosi omanlaisensa tyyli.

Liikkeessä käydessä olisi varmasti auttanut, jos olisi ollut selkeä suunnitelma! Tiesin vain, että haluaisin, että sormus olisi kaksivärinen (kelta- ja valkokultaa), ja sopisi täysin yhteen kihlasormuksen kanssa. Lisäksi otin mukaan äidin, tädin ja minun parittomia korviksia tai muuten rikkoutuneita kultakoruja. Kultasepän kanssa keskustellessa alkoi hahmottua, minkälaista tyyliä voisi ajatella, ja seuraavan viikon aikana hän piirsi meille muutaman eri vaihtoehdon. Käytiin katsomasa luonnoksia, ja näistä selkeästi yksi tuntui parhaalta, joten sovittiin, että sitä lähdettäisiin työstämään. Tässä vaiheessa saatiin hinta-arvio. Hintaan vaikuttavia asioita ovat ainakin työn määrä (kiemurat ja kuviot), kivet (laatu ja koko) sekä metalli (mitä metallia, ja kuinka leveä ja paksu sormus).

Koska meillä ei ollut mikään kiire, sovittiin, että sormusta alettaisiin tekemään lokakuun aikana. Marraskuun alussa tuli viestiä, että se on valmis! Meillä koko prosessiin meni kaksi kuukautta, mutta luulen, että tarvittaessa koru valmistuisi paljon nopeammin. Korun keltakultaiset osat pystyttiin tekemään kokonaan vanhoista koruista, ja yli jäänyt kulta hyvitettiin loppuhinnasta. Myös vihkisormuksen kivet on tädin vanhasta sormuksesta.
 Nyt kun olen pari päivää katsellut sormusta kotona, olen sitä mieltä, että se on täydellinen! Mitenkähän tässä malttaa helmikuuhun odottaa, että sitä saa alkaa pitää sormessa... Voi olla, että vihkimisen jälkeen käyn vielä kiinnityttämässä kihla- ja vihkisormukset yhdeksi, jotta ne pysyvät hyvin paikallaan eivätkä pyöri erilleen.


P.S. Sormuksen hoitovinkiksi saatiin, että kolmen vuoden välein kannattaa käydä tarkistuttamassa, että kivet ovat hyvin paikallaan. Ainakin Aurifaberilla tämä kuuluu teetetyn sormuksen hintaan, joten siitä kannattaa kysäistä omalta kultasepältä!

maanantai 12. marraskuuta 2018

Polttarit osa 2: Morsiussauna

Viikko sitten juhlittiin polttareita, joista kirjoitin jo edellisessäkin postauksessa. Illan viimeinen ohjelmanumero oli morsiussauna, joka oli minusta ihan super hauskaa! Voin suositella kaikille, mutta kannattaa huomioida, että aika paljon sotkua tästä tulee. Kaasojen pohjustuksen mukaan morsiussauna on vanha riitti, jolla puhdistaudutaan tulevaa liittoa varten ja jätetään kateellisten kaunat taakse.

Mukaan polttarireissulle oli pitänyt pakata mukaan sulhasen paita, mikä piti laittaa saunaan päälle, jotta meidän välinen yhteys vahvistuisi. Tarkempi selitys oli aika epäromanttinen, liittyi jotenkin hien sekoittumiseen :D Kun palasin saunasta hakemaan shampoota laukusta, oli toinen kaasoni kääntämässä kaikkia mukaan pakkaamiani vaatteita nurinpäin. Tällä kuulemma testattiin tulevan vaimon luonne.

Pixabay
Morsiamelle piti tehdä saunaan valtaistuin kukista ja lehdistä, ja laittaa sekaan jotain piikikästä, jotta muistuisi mieleen se, että avioliitto ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. En tiedä johtuiko vuodenajasta vai valtaistuimen rakentajien huumorintajusta, mutta tällä kertaa istuin koostui lähinnä risuista ja havuista... Se henkilö, joka istuisi siinä ensimmäisenä morsiamen jälkeen, saisi hyvää naimaonnea, joten en ehtinyt kuin vähän nousta vilvoittelemaan, kun olin jo paikkani menettänyt :D Saunassa huudettiin ja paukuteltiin seiniä pahojen henkien karkoittamiseksi, etteivät ne pääsisi pilaaamaan hääpäivää. Tästä lähti ainakin meidän porukalla sen verran kova ääni, että ihan hyvä ettei mökillä ollut seinänaapureita!

Löylyveteen sekoitettiin viinaa, joka muuttuisi helmeileväksi elontieksi, jota pitkin olisi sitten yhdessä helppo taivaltaa. Minun piti heittää löylyä olan yli taaksepäin, jotta en haikailisi tyttövuosia liikaa. Luonnollisesti saunomiseen kuului myös saunavasta, jolla vihtominen puhdistaisi niin, että olisin valmis hääpäivänä pukeutumaan viattomaan valkoiseen. Pääsin myös vihtomaan kaikkia kavereitani hyvän naimaonnen siirtämiseksi. Vasta olisi pitänyt lopuksi heittää saunan katolle, mikä olisi tuonut lisää onnea avioliittoon, mutta siihen ei nyt vuokramökillä lähdetty.

Vihtomisen ja pahojen henkien karkottamisen jälkeen oli vuorossa entisistä heiloista luopuminen, eli olisi pitänyt juosta saunan ympäri kerran jokaista eksää kohti, ja huutaa samalla tämän nimi ääneen. Oli sen verran liukasta ja kylmää, että muutettiin tätä sen verran, että juoksin kierrokset terassilla.
Pixabay
Lopuksi vielä kannettiin puolet keittiötarvikkeista suihkuhuoneeseen kylvetystä varten. Ensin minulta pestiin selkä suolalla ja jauholla, jotta tulisi leipää taloon eikä vanha suola janottaisi. Seuraavaksi käytettiin hunajaa, jotta elämästä tulisi makeaa. Lopuksi huuhdottiin vielä maidolla, ja tuli aika epätodellinen olo, kun oli paljon ihania ihmisiä ympärillä, toinen kaaso kaataa maitoa niskaan ja toinen loitsusi samalla ovelta vanhaa morsiussaunaloitsua "Mene mene miehelään, mene lempeästi. Mene mene miehelään, mene vailla kaunaa."

maanantai 5. marraskuuta 2018

Polttariviikonloppu takana!

Kuvittelin, että olisin viettänyt viime viikonloppua rauhallisesti kotona joogan, shoppailun ja lukiokaverin kanssa saunomisen merkeissä, mutta tulinkin yllätetyksi ja viedyksi juhlimaan polttareita. Lauantaiaamuna puoli yhdeksän aikaan, kun herätyskello oli juuri soinut ja pötköttelin vielä sängyssä, soi ovikello. Makasin peiton alla ja kirosin, miksi joku kauppias tulee pimpottelemaan kelloa tähän aikaan viikonloppuna, ja että en varmasti menisi avaamaan. Jos makaisin ihan hiljaa paikallani, ovella olija ehkä luulisi ettei ketään ole kotona ja lähtisi pois. Kello soi uudestaan, ja sitten vielä muutaman kerran peräkkäin, jolloin oli ihan pakko luovuttaa ja mennä katsomaan, onko jollain joku hätänä. Katsoin äkäisenä ovisilmästä, ja oven takana olikin ihanat kaasoni aamupalatarvikkeiden kanssa! Kuulemma hetken aikaa oli hirvittänyt, että enkö olekaan kotona, kun kesti niin kauan avata :D
 Minulle annettiin pakkauslista käteen että alahan valmistautua, ja hämmennystä ei yhtään helpottanut pakkauslistalle laitetut asiat kuten sulhasen paita, virsikirja ja siivilä. Kun sain pakattuna, oli suuntana Tanssikoulu Tanssis, jossa muu porukka odotteli. Päästiin kokeilemaan charlestonia, mikä oli ihan tosi hauskaa, eikä kukaan ollut tanssinut sitä aiemmin! Tunti oli sopivan helppo että kaikki pääsi hyvin mukaan, mutta kuitenkin oli haastetta ja kävi todellakin liikunnasta. Tunnin jälkeen siirryttiin lounaalle Puistoon. Kunnon ruoka tässä vaiheessa oli erittäin hyvä ratkaisu.
Lounaalta muut suuntasivat jonnekin paikkaan x ja minut vietiin Nokian Edeniin manikyyriin. Ihanaa kun kerrankin on kauniit kynnet ja kynsilakkaa, ja kädet ei ole varmaan koskaan tuntunut yhtä pehmeiltä kuin käsihoidon jälkeen. Sitten lähdettiin etsimään mökkiä, johon muut olivat menneet jo edeltä, ja nähtiin matkalla upea auringonlasku ja varmaan 50 kaurista!
Yksi suoritettavista tehtävistä oli kakun koristelu
Mökillä ohjelmassa oli  tulevan vaimon tehtävärata, jossa piti vihjeiden perusteella arvata, kenestä oli kyse, ja sen jälkeen suorittaa tämän henkilön pitämä rasti. Rasteina oli esimerkiksi näytellä meidän ensitapaaminen, harjoitella kalan perkkausta (vaelluskaverin mukaan vaimo ei voi enää perkauttaa kaloja muilla vaikka miten ällöttäisi :D ), sekä vastailla tietokilpailukysymyksiin sulhasesta ja sulhasen kotikaupungista. Oma lempparirasti oli ehkä "Hääpäivän harjoittelu", jossa tytöt tekivät jätesäkistä Muodin huipulle -tyyliin pitkällä laahuksella varustetun hääpuvun ja serveteistä kukkakimpun, ja sitten piti kävellä siinä puvussa häämarssin soidessa, kätellä kaikki vieraat, pilkkoa sipulia ja koittaa olla itkemättä, ja lopuksi heittää kukkakimppu. Rastien jälkeen pidettiin morsiussauna, josta teen vielä ihan erillisen postauksen, mutta joka oli tosi hauska!

Sunnuntaiaamuna syötiin rauhassa hyvä aamiainen, pelailtiin ihmissusipeliä ja fiilisteltiin mukavaa mökkireissua. Oli tosi onnellinen olo, kun niin monta rakasta ystävää oli tullut paikalle ihan vain minun takiani 💗 Vieraita oli 12, mikä oli minusta täydellinen määrä. Kaikki eivät tunteneet toisiaan etukäteen, mutta se ei haitannut yhtään. Ruoka oli tosi hyvää ja sitä oli tarpeeksi, ja hyvä idea oli se, että kaasot oli jo perjantai-iltana mennyt mökille kokkailemaan ja valmistelemaan. Vaikka yleensä olen sellainen kaikki langat omissa käsissä -tyyppi, tuntui tosi rentouttavalta kun ei tiennyt mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta oli ihan varma siitä, että se on jotain kivaa. Ainoa huono puoli näin hyvissä hetkissä on se, että niiden jälkeen on pakko palata arkeen! Kiitos vielä ihan tosi paljon kaikille suunnitteluun, huijaukseen ja kaikin puolin täydelliseen viikonloppuun osallistuneille! :)