Häämatka

Varsinaisen hääpäivän kuvia odotellessa ajattelin kirjoittaa meidän häämatkasta Äkäslompoloon. Minulla oli häiden jälkeisellä viikolla alkuviikosta koulua, joten lähdimme yöjunalla kohti Kolaria keskiviikkoiltana. Matkustaminen meni tosi kätevästi, otettiin auto junaan mukaan, joten liikkuminen Ylläkselläkin oli helppoa. Päätettiin, että halutaan hyödyntää joka hetki häämatkasta, joten otettiin junasta makuuvaunu. Ihan super mukava tapa matkustaa! Sai olla omassa rauhassa, nukkua sängyssä ja tehdä rauhassa aamutoimet. Ainoa huono puoli autojunissa on se, että ne aika usein myydään tosi hyvissä ajoin täyteen.

Äkäslompolossa majoituttiin hotelli Ylläshuminaan superior-huoneeseen. Oli tosi kivaa kun kerrankin oli oikeasti tilaa! Huoneen ja koko pari vuotta sitten remontoidun hotellin sisustus oli kaunis ja aamupala oli hyvää. Pari kertaa viikossa lämpesi myös sauna ja ulkoporeallas. Tuntui kuin olisi ollut reissussa ulkomailla, kun taidettiin olla ainoat suomalaiset hotellivieraat! Ihanana häälahjayllätyksenä meille oli hotellin sauna ja poreallas yhtenä iltana varattu yksityiskäyttöön, oli aika mukava istuskella rauhassa altaassa ja takkahuoneessa, vaikka ei sattunutkaan näkymään revontulia. 💗

Lauantaina ajeltiin Leville ottamaan häiden potrettikuvia Hylsy Productionsin Mikon kanssa. Oli ihanaa pukeutua vielä uudestaan hääpukuun! Kuvia varten en jaksanut mennä kampaajalle, vaan laitoin itse hiukset (ja toki meikin myös, kuten hääpäivänäkin). Sattui kelin suhteen tosi hyvä tuuri, kun oli täydellisen aurinkoista ja auringonlaskun aikaan maisema oli vaaleanpunaisia ja vaaleansinisiä pastellisävyjä. Uskon, että myös näistä kuvista tulee hienoja, ainakin kameran ruudulta katsottuna näytti upeilta! Paleli yllättävän vähän, vaikka pakkasta oli -19, kun tunturin huipulla ei tuullut ja sai olla karvatakki päällä ja lapaset kädessä. Sitten, kun otettiin muutama kuva puvusta alhaalla Immeljärven jäällä ja alkoi tuulla, tuntui että sormet jäätyy ja tippuu pois, mutta onneksi siinä ei mennyt kuin pari minuuttia...

Vaikka oltiin perillä Äkäslompolossa vain torstaista sunnuntaihin, oli kotiinlähtiessä sellainen olo, kuin olisi oltu lähemmäs viikko reissussa. Ehdittiin käydä kaksi kertaa hiihtämässä, ja yhtenä päivänä vuokrattiin fatbiket ja poljettiin maastopyöräreittiä Kesängin keitaalle syömään letut. Fatbikella meno oli hauskaa, mutta varsinkin aluksi aika vaikeaa, kun olen monta vuotta ajanut pelkillä mummopyörillä! Kaatuminen myös pelotti, mutta ensimmäisen parin kilometrin jälkeen pyöräily alkoi sujumaan. Reitti oli ihan hyvin valittu, sillä maasto oli tasaista.

Ylläshuminan viinibaari

Onneksi meidän reissun aikana ei enää ollut -30 pakkasta niinkuin edellisellä viikolla, niin pystyttiin tekemään kaikkea kivaa! Tuntuu, että häämatka Lappiin oli tosi hyvä ratkaisu, sillä olin ainakin itse häiden jälkeen sen verran väsynyt, että jos olisi pitänyt lähteä Helsinki-Vantaalle suhailemaan ja selviytyä jonnekin ulkomaille, olisi koko reissu mennyt ihan pilalle, kun olisin vain väsykiukkuillut miehelle koko reissun. Toinen asia, mihin oltiin samasta syystä tyytyväisiä, oli se, että tosiaan lähdettiin vasta keskiviikkona eikä heti häiden jälkeisenä sunnuntaina.  Nyt matkalla oli jo sen verran toipunut, että pystyi oikeasti panostamaan romantiikkaan ja nauttimaan ihanasta yhdessäolosta!

Ylihuomenna on sitten ulkomaille lähdön aika, sillä viime viikolla juhlittiin meidän koulun loppumista. Palataan siis hääjuttujen merkeissä parin viikon päästä, kun olen taas Suomessa!

ThrowbackThursday: Luksustelttailua Torassiepissä

Ilmat viilenee Tampereellakin kovaa vauhtia, ja samaa vauhtia villahuivien ja paksumpien takkien esiin kaivelun myötä alkaa lähes jatkuvasti olla mielessä, että tämä on nyt jo meidän häiden talven alkua! Enää neljä kuukautta ja pari päivää… Tähän väliin voisi olla hyvä muistella kesän Hetta-Torassieppi vaellusta! 

 

Lopetimme viikon teltassa nukkumisen vähän hienompaan telttamajoitukseen, nimittäin Torassiepin Aurora Domeen. Bongasin nämä pari vuotta sitten rakennetut luksusteltat Retki-lehdestä viime talvena, ja mietin jo silloin, että sellaisessa olisi varmasti upeaa yöpyä. Tietysti nyt piti tilaisuus hyödyntää, kun oltiin sillä suunnalla liikenteessä, varsinkin, kun kesällä (=ei sesonkiaikaan) hinta oli aikalailla samaa luokkaa minkä tahansa majoituksen kanssa.

Aurora Domeja on neljä erilaista, kaksi oli sisustettu suomalaiseen maalaisromanttiseen tyyliin, yksi oli tonttuteemalla, ja erityisesti voin suositella Shamaani-domea, jossa me olimme yötä! ”Teltassa” oli todella hyvä sänky, kamiina lämmitystä varten (varmasti talvella tulisi enemmänkin tarpeeseen, kesällä oli lähinnä romanttinen lisä), ihanan pehmeät matot ja iso ikkuna, josta sai katsella järvimaisemaa ja auringonlaskua. Aamupala syötiin päärakennuksessa, ja pihapiirissä pääsee myös saunomaan, uimaan ja istumaan laavulla. Patikoimaan pääsee ilman erillistä lähtemistä ja Torassiepissä näytti olevan paljon muitakin aktiviteettivaihtoehtoja, kuten huskyfarmia, hevosia, villisikoja… 

 

PS. Olettehan huomanneet Tampereella 13.10 järjestettävän Hello love -häätapahtuman? Ohjelmassa on ainakin hääpukukirppistä ja varmasti myös kaikkea muuta ihanaa! Koitan itse parhaillaan järjestellä työkuvioita niin, että pääsisin. Olisi harmi jos tämä jäisi väliin, kun juuri viime keväänä Häät-lehden toimituksessa käydessä juteltiin, kuinka kivaa olisi, jos tapahtumia olisi muuallakin kuin Helsingissä! ♥

Ylläksen katselua hääsuunnittelulasien läpi

Pääsiäisenä saatiin sulhasen kanssa viikon yhteinen loma, joka vietettiin keväthangilla Äkäslompolossa. Kelit suosi, ja päästiin hiihtämään, laskettelemaan ja lumikenkäilemään auringonpaisteessa melkein joka päivä. Ulkoilun lisäksi päädyttiin varaamaan meille häämatka!

Oltiin jo aiemmin mietitty, että meidän häämatka suuntautuisi Lappiin. Päätökseen vaikutti osittain kotimaan reissun stressittömyys ja helppous, ja osittain päähänpinttymä, jonka olen jostain saanut: haluan potrettikuvat otettavan tunturissa tykkylumipuiden keskellä. Kun nyt kerran on talvihäät ja molemmat tykätään luonnosta, niin otetaan siitä sitten kaikki irti... Saa nähdä, vieläkö se tuntuu hyvältä idealta siinä vaiheessa, kun varpaat alkavat sinertyä 20 asteen pakkasessa ja tunturituuli koittaa viedä hunnun päästä! Hauska huomata, kuinka paljon mielipide on muuttunut ja elämän realiteetin tullut vastaan, sillä pari vuotta sitten olin ihan päättänyt, että haluan ehdottomasti häämatkalle Bora Boralle. :)

Häämatka osoittautui meille häämekon lisäksi toiseksi asiaksi, joka ei tähän mennessä ole pysynyt budjetissa. Selviteltiin eri majoitusvaihtoehtoja, ja huomattiin, että suunniteltu rahasumma riittäisi lähinnä perushuoneeseen hotellissa. Lapissa olisi useita hienoja mökkejä, mutta kaikki mitä löydettiin, oli sen verran isoja, että olisi ollut tosi kallista olla siellä kahdestaan. Lisäksi monia mökkejä vuokrataan vain viikoksi. Kun asiaa tarpeeksi pohdittiin, tultiin siihen tulokseen, että halutaan joka tapauksessa panostaa siihen, että häämatkassa on jotain ekstraa ja majoitus on sellainen, ettei sinne tulisi muuten lähdettyä. Vaihtoehtoina palloteltiin lumilinnaa (esim. Lainion lumikylä), lasi-iglua ja jonkin kivan hotellin sviittiä.


Lainion lumikappeli

Lumihotellissa ovet oli tehty jäästä!

Lasi-iglut karsiutuivat heti kättelyssä korkean hinnan vuoksi, sekä sen takia, että lasikattoa lukuunottamatta ne näyttivät suht tavalliselta hotellihuoneelta. Päätettiin, että jos halutaan katsella revontulia tai tähtiä, mennään mieluummin johonkin laavulle nuotioimaan :) Lainion lumikylässä käytiin kierroksella pääsiäislomalla, ja täytyy sanoa, että lumihotelli oli tosi hieno! Ilman vierailua oltaisiin varmaan muuten varattukin sieltä huone, koska ajatuksena lumihotelli kuulosti tosi hyvältä. Yllätyksenä tuli kuitenkin se, että lumihotellissa on kylmä, siis oikeasti kylmä, eikä vain sellainen että pelotellaan ulkomaalaisia turisteja pakkasella. Kylmyyden kanssa varmaan vielä olisikin pärjännyt (vaikka häämatkalla tietysti on ihan mukavaa, jos ei koko ajan tarvi olla toppavaatteet päällä...), nukkuuhan sitä laavussakin ihan hyvin, mutta hotellihuoneet täytyy tyhjentää päiväksi, koska päivisin koko lumikylä on päiväturistien ihailtavana. Pitkällä viikonlopulla voisi olla turhan stressaavaa, jos pitää välillä vaihtaa yöpaikkaa eikä oikein ole sellaista huonetta, missä voisi rentoutua päivällä.


Hotellitarjontaa Lapissa on paljon, ja itse sain sen vaikutelman, että kaikista ylellisimmät hotellit löytyy Rovaniemeltä. Siellä oli monia sen näköisiä paikkoja, että ei uskoisi, että sellaisia löytyy nykyään myös Suomesta! Hintaa niillä oli meille turhan paljon, eikä Rovaniemi ehkä ollut muutenkaan ihan se paikka, mihin oltiin ajateltu mennä. Äkäslompolon hotelleista meistä ehdottomasti tunnelmallisin oli Ylläshumina. Hotellihuoneet ovat hirsimökeissä, jotka näyttivät lumihangen keskellä ihan satumaalta, ja viime vuonna remontoitu päärakennus oli minusta tosi tyylikäs ja viihtyisä. Ravintolan ja baarin lisäksi Ylläshuminassa on ulkoporeallas ja sauna, ja hiihtoladut lähtee ihan takapihalta. Lomamielenhäiriössä päätettiin, että häämatkalla ei olla köyhiä eikä kipeitä, ja loppujen lopuksi varattiin superior-huone. Kerran sitä vaan naimisiin mennään... Ja onhan se nyt hieno, takka ja kaikki löytyy!



Ylläshuminan baari

Toisena majoitussuosituksena voin lämpimästi suositella travelleri/hippihenkistä Seven Fells Hostelia, jossa majoituttiin tällä reissulla. Henkilökunta oli rentoa, huoneet siistejä ja ruokaa sai laittaa itse keittiössä, jossa oli välillä tarjolla mm. tuoretta pullaa. Potkukelkkaa sai lainata, ja sillä oli hauska käydä kaupassa. Äkäslompolon muusta tarjonnasta voi suositella ainakin Suklaaruusu-konditoriaa, josta sai kaikenlaista herkkua leivästä raakasuklaaseen. Myös Äkäslompolon kappeli on ihan tosi kaunis, alttarin takana olevasta isosta ikkunasta näkyy Yllästunturi ja katto näyttää tähtitaivaalta.

Äkäslompolon kappeli

Yhtenä iltana käytiin iltakävelyllä paistamassa makkaroita ja vaahtokarkkeja Varkaankurun kodalla. Oltiin liikkeellä juuri auringonlaskun aikaan, ja auringon laskiessa kurun taakse tuli mieleen, että siinä olisi kyllä täydellisen kaunis paikka esimerkiksi vihkimiselle! Kodalle on alle kilometrin pituinen tasainen kävelyreitti laskettelukeskukselta, ja kodan edessä on tasainen alue, jossa vihkimisen voisi hyvin pitää. Aukion toiselta reunalta on pudotus kuruun, jossa on kesällä vesiputous. Kota on uusi ja sen verran iso, että siellä mahtuu hyvin istumaan parikymmentä ihmistä. Jos asuttaisiin Lapissa ja suunnitteltaisiin kesähäitä, voi olla, että olisi mennyt suunnitelmat aikalailla uusiksi. 💙