Nyt meillä on lautasliinoja!

Kuten edellisessä postauksessa jo kerroin, nyt ollaan hetken aikaa oltu pikku yksityiskohtien äärellä. Lomaviikon aikana tuli toisen kaason kanssa käytyä Ylivieskassa hääostoksilla, mistä monenlaisen pikkutavaran lisäksi löytyi lautasliinat!

Alun perin en halunnut paperisia lautasliinoja, sillä niistä on vaikea saada taittelemalla nättejä, kun toinen puoli on valkoinen. Lisäksi reunassa olevat nyppylät eivät minusta ole juhlapöydässä kovin kivoja... Kankaisia lautasliinoja etsiessäni totesin, että vaikka niitä Etelä-Suomesta saa sekä ostaa että vuokrata, ne maksaisivat noin euron per liina, ellei sitten kävisi niin hyvä tuuri, että sattuisi löytämään ne nettikirppikseltä. Ja joka tapauksessa pesemisessä ja silittämisessä olisi paljon työtä. Edullisempi vaihtoehto tietysti olisi ollut ostaa kangasta ja ommella lautasliinat itse, mutta työmäärää se ei olisi vähentänyt yhtään! En ollut valmis panostamaan lautasliinoihin niin paljon aikaa ja vaivaa, sillä puolet vieraista tuskin kiinnittää niihin mitään huomiota.

Onneksi toinen kaasoistani on töissä pitopalvelussa, ja tiesi vinkata, että Duni tekee parempilaatuisia ja isokokoisempia liinoja Dunilin-sarjassa. Niitä myydään ainakin Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieskassa Finntensidin myymälässä (Pirkanmaallakin varmasti jossain). Liike näyttää nettisivujen perusteella tukkukaupalta, mutta sieltä myydään myös tavallisille ostajille. Lautas- ja pöytäliinojen lisäksi siellä oli myös hyvä valikoima laadukkaan näköisiä kertakäyttöastioita, jotka sopisivat esimerkiksi jälkiruokapöytään tai iltapalan tarjoiluun.

Heti liikkeeseen tultaessa katsottiin jo ovelta, että tuossa pöydällä olevassa asetelmassa on juuri sellaiset lautasliinat kuin halutaan. Etsinnässä oli kokovalkoiset liinat, joissa kuitenkin saisi olla jotain pintakuviota. Nyt oli sitten kevään uutuusmallistossa juuri täydelliset! Materiaali on yläpuolelta kovempaa ja alapuolelta "huopamaisen" pehmeää, eikä lautasliina jakaudu kerroksiin. Väri on hieman murretun valkoinen, joka näyttää tietystä kulmasta yksiväriseltä, mutta valossa tulee näkyviin helmiäisvärisiä kiemuroita. Värejä ja kuoseja oli vaikka kuinka paljon, ja valkoisiakin liinoja oli eri kuviolla ja eri kokoisina. Kaikki oli kuitenkin isompia kuin perus kaupan paperiliinat.

 Kotona kokeilin, miten taittelu onnistuu, ja toimi kyllä hyvin, asettui niin tiukempiin kuin rennompiinkin muotoihin. Kuulemma liinaa voisi myös kevyesti silittää, jos se rypistyy taittelun seurauksena. Hinta oli paljon kohtuullisempi kuin kangasliinoilla, 100 Dunilin-liinaa maksoi yhteensä 36 euroa. Samaan syssyyn tuli ostettua myös kahviliinat, en ollut edes ajatellut että niitä tarvitsisi, mutta kaupasta sattui löytymään juuri täydellistä vaaleansinisen sävyä!