Viralliset asiat

Hui, ensi viikolla jo häät! Muita jotka on samassa tilanteessa? Toivottavasti kaikki on hyvällä mallilla 💙 Tänään ajattelin kirjoittaa koostepostauksen naimisiinmenon virallisista asioista, joita ollaan hoidettu pitkin talvea. Kaikki on sujunut aika näppärästi (onneksi Suomessa yleensä homma toimii). Ainoat pienet kuumotuksen aiheet ovat olleet saadaanko maistraatista vihkijä vihkipaikalle, sekä se, että seurakunta hoitaa asiat paljon myöhemmin kuin muut hääjutut. Kirkon sai siunausta varten kyllä varattua jo vuotta etukäteen, mutta pappi ja kanttori ilmoitettiin vasta kolmisen viikkoa ennen häitä, ja nyt kanttori ei enää ehdi harjoittelemaan loppumusiikkia, jonka olisin halunnut. Onneksi meillä
kummallakaan ei ollut asiasta mitään ihan ehdotonta mielipidettä, joten nyt keskiviikkona, kun mennään kanttoria tapaamaan, voi olla avoimena ehdotuksille! Sitten listaukseen:

Avioehto

•  Miksi? Meille oli alusta asti selvää, että tehdään avioehto. Ollaan varmaan molemmat sen verran järki-ihmisiä, että meistä tulevaisuuteen varautuminen ei pilaa hääpäivän romantiikkaa. Sitäpaitsi avioehdon voi tehdä hyvissäajoin ;) Vaikka aiotaankin pysyä yhdessä toivottavasti loppuelämä, on parempi, että jos ero nyt kuitenkin tulisi, ei ainakaan rahasta tarvise riidellä.
• Miten? Etsi lakimies (ellet koe osaavasi itse, myös itsetehty sopimus on pätevä), laita hänelle viestiä minkälaista avioehtoa toivotte, ja avioehdon ollessa valmis pyydä kahdelta tutulta todistajan allekirjoitus. Varaa aika maistraattiin ja käy viemässä paperi rekisteröitäväksi. Riittää, kun toinen kihlaparista käy paikanpäällä.
• Milloin? Lakimiehen kanssa voi asioida ajoissa, maistraatti ei mielellään ota avioehtoja vastaan kuukausia etukäteen (meidän kyllä hyväksyttiin joskus marraskuussa, kun kävin viemässä).
• Mitä maksaa? Lakimiehelle 100-250 euroa, maistraatin rekisteröinti muistaakseni 55 euroa.

 Esteiden tutkinta

• Miksi? Pakollista, jotta pääsee naimisiin. Selvitetään, ettei kumpikaan ole naimisissa ennestään jne.
• Miten? Riippuen siitä, kuulutteko kirkkoon vai ette, joko seurakunnan tai maistraatin kautta. Meistä minä kuulun kirkkoon, sulhanen ei, mutta pistin hakemuksen vireille kirkon asiointipalvelussa, ja hyvin onnistui. Hyvin toimiva palvelu. Esteiden tutkinta onnistuu myös postitse tai käymällä kirkkoherranvirastossa. Teettämällä esteidentutkinnan kirkon kautta sain meidän nimet kotikunnan lehden seurakunnallisiin ilmoituksiin, ja kotikirkossa luetaan kuulutukset. Virallinen paperi tulee postissa.
• Milloin? 4 kuukautta-viikko ennen vihkimistä. Jättäisin joka tapauksessa muutaman päivän aikaa siltä varalta, että paperi hukkuu postiin. Esteettömyystodistus on voimassa neljä kuukautta.
• Mitä maksaa? Ainakaan kirkon asiointipalvelun kautta ei maksanut mitään; myöskään seurakunnan lehti-ilmoitus ei maksa mitään.

Olisipa hääpäivänä yhtä hyvä sää!

Siviilivihkiminen: vihkijän varaus

• Miksi? Aika olennainen osa naimisiinmenoa ;)
• Miten? Päätä toivomasi vihkipaikka. Laita maistraatiin viestiä (Tampereen ja Jyväskylän seudun tiedot täältä). Toivo että joku pääsee paikalle. Jos ei onnistu, kokeile käräjäoikeuden kautta. If all else fails, käy maistraatissa arkena ja järjestä hääpäivälle vaikka joku läheinen ihminen pitämään ei-lainopillinen seremonia.
• Milloin? Kannattaa yrittää olla ajoissa. Meille sanottiin reilu vuosi ennen häitä ettei ole edes muutaman kuukauden päähän tietoa asioista. Puoli vuotta ennen häitä kyselin uudestaan ja sain varattua.
• Mitä maksaa? Maistraatissa arkena ilmaista. Tampereella virka-ajan ja maistraattitalon ulkopuolella  250 euroa + matkakulut.

Vihkijän tapaaminen

• Miksi? Vihkijä haluaa tutustua teihin, jotta saa selville toiveita vihkimiseen liittyen, ja osaa puhua siellä jotain teistä.  
• Miten? Sovitte vihkijän kanssa ajan ja paikan. Ota mukaan esteettömyystodistus ja passit/henkilökortit, sekä nimenmuutoslomake, ettei niitä tarvitse ottaa vihkipaikalle mukaan. Varaudu henkisesti siihen, että saat päättä kaikesta itse: tuleeko puheita, musiikkia, sormustenvaihtoa, luetteko valat, vai tehdäänkö lyhimmän kautta jolloin toimituksessa kestää alle kolme minuuttia (yksi tuttu oli kellottanut 😁).
• Milloin? Me käytiin kolme viikkoa ennen vihkimistä.

 Avioliiton siunaus

• Miksi? Juhlat kestää kaksi päivää, saa sekä intiimit perhehäät että prinsessahäät kirkossa, kirkollinen seremonia on kaunis tilaisuus ja myös henkilökohtaisesti tärkeä osa naimisiinmenoa.
• Miten? Varaa kirkko. Varmista papin ja kanttorin varaus myöhemmin.
• Milloin? Selvitä haluamastasi seurakunnasta, milloin kirkon voi varata (yleensä noin vuotta aiemmin), ja ole silloin hereillä. Jos papista ja kanttorista ei ala kuulua, laita viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta viestiä kirkkoherranvirastoon, jotta ehditte tavata. Jos haluat tiettyjä musiikkeja, kannattaa olla vielä enemmän ajoissa. Me tavattiin pappia reilu kaksi viikkoa ennen häitä ja kanttoria noin viikko ennen häitä.
• Mitä maksaa? Kirkon vuokran, riippuu seurakunnasta. Jos kyseessä on kotiseurakunta, on yleensä ilmaista.

Nimenmuutos

• Miksi? Ei ole pakollista, jos olette päättäneet pitää omat nimet.
• Miten? Päättäkää yhteinen nimi. Kirkollisessa vihkimisessä käsittääkseni tapahtuu "automaattisesti", maistraattiin pitää täyttää nimenmuutoshakemus. Varaudu henkisesti vaihtamaan sähköpostiosoite, kaikki kortit, passi ja muut viralliset paperit (ja myös epäviralliset). 
• Milloin? Väestötietorekisteriin uusi nimi päivittyy noin viikon kuluessa vihkimisestä.
• Mitä maksaa? Ei mitään. 

Kohta tuolla kävellään kohti alttaria <3

Häiden juomapuoli

Häihin on aikaa enää alle kolme viikkoa! Tällä viikolla on ensimmäisen kerran meinannut tulla häästressi pintaan, kun on tuntunut, että kaikkia pikkuasioita on vielä tosi paljon tehtävänä. Onneksi vietettiin uuden vuoden jälkeen sulhasen kanssa parisuhdelomaa kierrellen joulutoreja Riikassa ja rentoutuen Pärnun kylpylässä. Tämän vuoden lomakohteen valintaan vaikutti jossain määrin se, että automatkan varrelle osui näppärästi Ainazin superalko, josta haettiin juhlajuomat :D Laskelmia ostoksista voitte katsoa aiemmasta postauksestani! Noiden laskelmien jälkeen ollaan päädytty ottamaan meidän häihin vielä drinkkibaari, joten siihen kuuluvat juomat (giniä, banaanilikööriä, tequilaa ja rommia) ostettiin muiden juomien lisäksi.

Superalko, Ainazi

En ollut ikinä ennen käynyt superalkossa, joten olihan se iso Suomen Alkoihin verrattuna. Kuitenkin kokemus oli positiivinen, ei ollut yhtään humalaisia asiakkaita tai sellaista örvellystä, mitä olen kuullut ainakin aikaisemmin olleen Tallinnan viinakaupoissa. Superalkon sivuilla on myös näppärä tilauspalvelu, jossa yli 200 euron tilauksen voi pyytää valmiiksi kerättynä. Kaikkia tuotteita, mitä liikkeestä löytyy, ei tosin valitettavasti ole nettikaupassa. Mietojen juomien osalta valikoima vastasi kohtuullisen hyvin nettikaupan valikoimaa, mutta viinejä oli myymälässä huomattavasti laajempi valikoima. Iloisena yllätyksenä myös alkoholitonta skumppaa myytiin paria laatua, ja hintakin oli kolmasosa Suomen hinnoista (n. 5 euroa 1,5 litran pullo).

Osa väkevistä haettiin Riian keskustasta Drinks&drinks -nimisestä kaupasta, jossa ne olivat halvempia. Siellä myös "parempia juomia", kuten laatuviinejä ja drinkkeihin sopivia likööreitä oli superalkoa parempi valikoima. Navigaattori ohjeisti kätevästi oikeaan pihaan, mutta sieltä kauppa oli vähän hankala löytää. Palvelu oli kyllä erinomaista!

Drinks&drinks, Riika

Me tehtiin viinien valinta siten, että Riikaa kohti ajaessa ostettiin Superalkosta pari kiinnostavan näköistä viiniä, jotka pullon kuvauksen ja googlauksen perusteella vastasivat makeudeltaan, hapokkuudeltaan ja mauiltaan sitä mitä haettiin. Riian-loman aikana maisteltiin viinejä, ja kävi sen verran hyvä tuuri, että niistä löytyi erittäinkin hyvin meidän makuun sopivat viinit, jotka vielä pysyi budjetissakin.

Torre Oria Leyenda

Santa Helena Sauvignon blanc

Jos noita viinejä pitäisi jotenkin kuvailla, niin sanoisin että Leyendasta tulee sellainen olo, että sitä pitäisi juoda talvisen ulkoilupäivän jälkeen kotiin tullessa oman rakkaan kanssa sohvalla kynttilänvalossa :D Eli täyteläinen, hyvin tummanpunainen, maussa voisi olla vaikka luumua ja paahteisuutta, myös jotain mausteita. (Ei olla oikeasti mitään viiniasiantuntijoita, joten pahoittelut, jos ei mene kohdilleen...) Santa Helena oli aika kevyt, helposti juotava, hedelmäinen, aika kuiva ja hapokas.  Molemmista tykättiin tosi paljon!

Mitä kaikki sitten maksoi, ja kannattiko? Meidän 85 hengelle juomatarjoilut maksoivat reilun 700 euroa. Viinejä sai 3-4 eurolla per pullo (kalliimpiakin tietysti löytyy), miedot ovat yli puolet halvempia kuin Suomessa, ja väkevät ovat merkittävästi halvempia. Siihen, kuinka paljon rahaa säästyy, vaikuttaa tarjottavien annosten määrä ja se, tarjoaako pelkkiä mietoja, ruokaviinit, viina-mehu-boolia vai drinkkejä. Meille Latvian reissu kannatti, kun samalla tehtiin edullinen parisuhdeloma. Näin pienelle vierasmäärälle en tiedä, olisiko kannattanut asiasta tehden lähteä ajamaan, kun laivamatkat ja bensat söisivät niitä säästöjä, joita pelkistä juomista tulisi. Reissun kannattavuus riippuu tietysti myös siitä, kuinka pitkästi Suomen puolella joutuu Helsinkiin ajamaan. Jos suunnitelmissa on loma joko kylpylässä tai muuten Riika-Pärnu -akselilla, niin siinä tapauksessa voin suositella!

Tervis Medical Spa, Pärnu <3

Vinkkejä istumajärjestyksen tekemiseen

Pikkuhiljaa kalenteri on alkanut täyttyä hääasioista, ja joululoma sotki rutiineja sen verran, että blogin kirjoittaminen on jäänyt. Onneksi muita asioita on kuitenkin saatu hoidettua, ja etukäteen ihan turhan paljon hirvittänyt hääurakkakin on tehty, nimittäin istumajärjestys! Kun tietää, kuinka paljon huono plaseeraus vaikuttaa juhlan sujumiseen, huolestutti jo etukäteen, miten ihmiset saa istutettua pöytiin parhaiten. Varsinkin, kun oltiin etukäteen suunniteltu kymmentä kahdeksan hengen pöytää, mutta loppujen lopuksi meille tuleekin 83 vierasta, eikä pöydät ole oikein sellaisia, joiden päihin voisi laittaa ketään istumaan.

Onneksi olin löytänyt Pinterestistä (mistä muualtakaan :D) super kätevän näköisen tavan tehdä istumajärjestys, ja nyt se on testattu toimivaksi! Ensin piirsin kartalle suurin piirtein mittakaavassa olevan pohjapiirustuksen meidän juhlatilasta, jotta pystyi suunnittelemaan, montako pöytää tarvitaan, ja miten niitä pitäisi yhdistellä, jotta ne saisi symmetrisesti. Pelkkä piirtäminen aiheutti ajatussolmun, joten hyödynnettiin sommittelussa mahjong-pelinappuloita.

Kaikkien vieraiden nimet kirjoitettiin erivärisille Post it-lapuille: vaaleanpunaiselle sulhasen sukulaiset, tumman pinkille minun sukulaiset, oranssille molempien opiskelukaverit, vihreälle sulhasen muut kaverit ja keltaiselle minun muut kaverit. Sitten ryhmiteltiin ihmisiä sen mukaan, keitä oltiin ajateltu, että haluttaisiin istumaan vierekkäin, ja järjestettiin pöytiin. Yllättävän hyvin alustava istumajärjestys muotoutui, mutta piti sitä parina seuraavana päivänä kuitenkin vähän muokkailla, kun tuli parempia ideoita! Päädyttiin siihen, että pääsääntöisesti laitetaan kaveriporukat istumaan keskenään, eikä lähdetä turhaan sekoittelemaan. Ne jotka haluavat tutustua uusiin ihmisiin, ehtivät tehdä sen muutenkin, ja nyt hiljaisemmillakin on kivaa, kun saa istua tuttujen vieressä.

Vuodenvaihteen jälkeen käytiin myös Riikan-lomalla, ja samalla reissulla saatiin viimeinen iso asia, nimittäin häiden juomien ostaminen, tehtyä. Palataan siihen piakkoin! 💝

Hääruuat alkaa olla paketissa

Aiemmin blogia seuranneet tietääkin jo, että meidän tähän mennessä isoin (ja ehkä ainoa?) kriisi hääsuunnitteluun liittyen on ollut se, kun alunperin varaamamme pitopalvelu meni yllättäen konkurssiin. Onneksi löydettiin kohtuullisen helposti uusi pitopalvelu, Maaseutu maistuu, jonka kanssa viestittely on ollut helppoa ja joustavaa. Eilen sitten käytiin Voipaalan kartanokahvilassa tapaamassa Heliä ihan paikan päällä.

Voipaalan kartano

Cateringin valitseminen on ollut ehkä eniten jännittävä asia hääsuunnittelussa, sillä ruoka vaikuttaa tosi paljon juhlien onnistumiseen, eikä tarjottavia oikein pääse etukäteen maistamaan, ellei sitten ole valmis ajelemaan kahviloihin ja ravintoloihin pitopalveluiden perässä. Eilisen perusteella on onneksi nyt aika luottavainen olo sen suhteen, että häiden tarjoilut tulevat menemään sujuvasti. Toinen kaasoistani on kokki, joten hän teki meille muistilistan, mitä asioita pitopalvelulta tulisi kysyä. Heli vaikutti ihan tosi pätevältä, ja kävi oikeastaan kaikki listan asiat läpi ilman, että ehdittiin edes kysyä!
On myös super kätevää, että pitopalvelun kautta saa tarjoilun, pääruuan ja iltapalan lisäksi kaikki tarvittavat astiat ja pöytäliinat. Meidän mielestä hyvä plussa on myös se, että käytettävät ainekset ovat lähiruokaa, leivät tehdään Voipaalassa itse ja juustot tulevat lähitilalta.

Nyt vain sitten odotellaan, että päästään syömään herkkuruokia 💛

Tässä vielä Marjukan tekemä muistilista, jos teilläkin on pitopalvelupalaveria edessä (suluissa vastaukset, joita saatiin):

• Minkälaiset tarjoiluastiat on? (Lämpimiä ruokia varten valkoista keramiikkaa, salaateille vihertävänkirkasta uusiolasia.)
• Mitä astioita katetaan ruokapöytiin? (Servetit, lasit, aterimet, vesikannut)
• Milloin astiat ja pöytäliinat tuodaan juhlapaikalle? (Koristelupäivän aamuna)
• Kynttilöiden sytytys juhlapäivänä? (Pitopalvelu hoitaa, kunhan ollaan jätetty sytkärit juhlapaikalle.)
• Kuka tarjoilee alkumaljan? (Pitopalvelun työntekijät kättely-/halausjonon jälkeen.)
• Päivän muu aikataulu? (Ruokaan varataan aikaa noin 2,5 tuntia, sen jälkeen kahvitus laitetaan valmiiksi, jotta vieraat pääsevät kahville kun ohjelmassa tulee luonteva tauko.)
• Mihin alkoholit ja muut juomat laitetaan tarjolle? (Viinit kaadetaan pöytiin, muut juomat sivupöydälle.)
• Auttaahan catering kakun leikkaamisessa? (Kyllä)
• Miten astioiden keräys pois pöydistä, entäs palauttaminen? (Muut ruoka- ja tarjoiluastiat paitsi lasit kerätään pois pöydistä ruuan jälkeen. Käytetyt lasit saa jäädä juhlapaikalle, josta pitopalvelun työntekijä hakee ne sunnuntaina.)
• Miten iltapalan tarjoilu toimii? (Ruuat laitetaan valmiiksi jääkaappiin, josta ne voi itse nostella tarjoilupöydille. Todennäköisesti kertsiastiat, koska en usko että ketään kiinnostaa enää siinä vaiheessa iltaa.)
• Jääkö ylijäämäruuat meille? (Jää; pakataan itse mukaan pakkausrasioita, jotta saadaan ruuat sunnuntaina mukaan.)

Kakkutaikuria tapaamassa

Huh, häihin on aikaa enää kaksi kuukautta ja tuntuu, että koko ajan lisääntyy muistettavien ja tehtävien asioiden määrä! Saa nähdä, onnistuuko aikataulutus vai tuleeko viimeisinä viikkoina kiire :o Mikäli jollakin jo naimisiin menneellä tulee mieleen hyviä vinkkejä ajanhallinnasta tai helposti unohtuvista asioista, niin saa kertoa! Hääsuunnittelun lisäksi ylihuomenna on koulun viimeinen iso tentti (naimisiinmenon lisäksi pitäisi myös valmistua keväällä), joten tekemistä riittää.

(c) Kakkutaikuri

Meillä on ollut kakuntekijäksi varattuna Kakkutaikuri Tampereelta jo pidemmän aikaa, mutta ei oikein olla osattu päättää, mitä oikeastaan haluttaisiin. Niinpä päätettiin, että mennään ihan käymään Tiinan luona, jotta pystytään kasvokkain keskustelemaan suunnitelmista ja kyselemään, mitä ideoita hänellä on. Vajaan tunnin tapaamisen aikana selvisi kaikki paljon tehokkaammin kuin sähköpostilla, pystyi hiomaan ideoita paremmin, ja tuli sellaisistakin asioista puhuttua, joita ei ehkä olisi tajunnut edes kysyä (Kuten minkälaisella alustalla kakku tulee, jotta sen saa siirrettyä lautaselle. Vastaus: kovalla pyöreällä levyllä, joka ei taitu. Problem solved.). Lisäksi ainakin minua tällaisena huolehtijana helpotti nähdä kakun tekevä ihminen ihan oikeasti, sillä nyt on sellainen olo, että ollaan löydetty ammattitaitoinen tekijä, johon pystyy luottamaan.

Kaikki täytteet oli ihan super herkullisia!

Kakun täytteen valitseminen on vielä vähän kesken, mutta oli tosi ihana yllätys, kun saatiin palaverista kotiin lähtiessä pakastettuja pikkupurkkeja erimakuisia täytteitä mukaan, jotta saatiin kotona maistella ja miettiä rauhassa. Meidän kutsujen R.S.V.P:n deadline on tänään, joten kun vieraiden lopullinen lukumäärä varmistuu, laitetaan sähköpostilla erityisruokavaliot, kuva ja mitat kakunkoristeesta, tieto valituksi tulleesta kakuntäytteestä, sekä vielä muistutukseksi ne kuvat kakun tyylistä, joista palaverissa oli puhe. Vaikka varmaan joka tapauksessa stressaan loppuun asti siitä, onko kakku täydellisen näköinen ja värinen, nyt voi olla ainakin varma siitä, että se tulee olemaan todella hyvää, ja se on kai tärkeintä!

P.s. Tammikuun Love me do -messut lähestyvät, joten taas on aika äänestää vuoden hääblogia! Käy ehdottamassa lemppariblogiasi äänestykseen täältä.

Ihanaa joulukuun alkua kaikille!💝

Sormuksen teettäminen

Viime viikolla sain vihkisormuksen kotiin! 😍 Minun epäsymmetrisen kihlasormukseni kaveriksi ei löydy sopivaa vihkisormusta valmismallistoista, joten tiedettiin jo kihlaa ostaessa, että vihkisormus pitäisi teettää. Joskushan saman tekijän mallistosta saattaa epäsymmetrisillekin sormuksille löytyä sopiva pari, mutta koska ostettiin kihlat Amsterdamista, niin tätä vaihtoehtoa ei ollut.

Vihkisormuksen teettäminen tuntui jo ajatuksena monella tapaa tosi hyvältä. Tietysti sormuksesta saa suunnitella juuri sellaisen kuin itse haluaa, eikä kenelläkään muulla ole samanlaista. Lisäksi se on mahdollista sovittaa täydellisesti kihlasormukseen. Myös ajatus siitä, että sormus voitaisiin tehdä kierrätysmateriaaleista käyttämällä vanhoja koruja, tuntui kivalta, sillä koruun saisi "jotain vanhaa" ja eri tavalla merkitystä kuin ihan uutena ostettaessa. Etukäteen arvelutti teettämisen hinta, mutta lopulta pysyttiin tosi hyvin budjetissa, ja häälehtien sormusmainosten hintoihin verrattuna tuli paljon edullisemmaksi. Eräs tuttu kertoi, että oli yhdestä liikkeestä kysellyt hinta-arviota sormukselle, jossa olisi kuulemma ollut paljon kiviä ja kaikkea, eikä senkään hinnaksi olisi tullut yli tuhatta euroa.

Meidän häät on tosiaan tulossa helmikuun alussa, ja koska kummallakaan ei ollut mitään käsitystä siitä, kauanko sormuksen teettämiseen pitäisi varata aikaa, lähdettiin liikkeelle jo syyskuussa. Olin jo aiemmin häämessujen ja lehtimainosten perusteella valinnut, että ensimmäinen kultasepänliike, josta lähdettäisiin kyselemään, olisi Aurifaber Tampereella. Kannattaa selata oikeasti useamman kultasepän nettisivuja etukäteen, jotta löytää itselle sopivimman, sillä jokaisella on tosi omanlaisensa tyyli.

Liikkeessä käydessä olisi varmasti auttanut, jos olisi ollut selkeä suunnitelma! Tiesin vain, että haluaisin, että sormus olisi kaksivärinen (kelta- ja valkokultaa), ja sopisi täysin yhteen kihlasormuksen kanssa. Lisäksi otin mukaan äidin, tädin ja minun parittomia korviksia tai muuten rikkoutuneita kultakoruja. Kultasepän kanssa keskustellessa alkoi hahmottua, minkälaista tyyliä voisi ajatella, ja seuraavan viikon aikana hän piirsi meille muutaman eri vaihtoehdon. Käytiin katsomasa luonnoksia, ja näistä selkeästi yksi tuntui parhaalta, joten sovittiin, että sitä lähdettäisiin työstämään. Tässä vaiheessa saatiin hinta-arvio. Hintaan vaikuttavia asioita ovat ainakin työn määrä (kiemurat ja kuviot), kivet (laatu ja koko) sekä metalli (mitä metallia, ja kuinka leveä ja paksu sormus).

Koska meillä ei ollut mikään kiire, sovittiin, että sormusta alettaisiin tekemään lokakuun aikana. Marraskuun alussa tuli viestiä, että se on valmis! Meillä koko prosessiin meni kaksi kuukautta, mutta luulen, että tarvittaessa koru valmistuisi paljon nopeammin. Korun keltakultaiset osat pystyttiin tekemään kokonaan vanhoista koruista, ja yli jäänyt kulta hyvitettiin loppuhinnasta. Myös vihkisormuksen kivet on tädin vanhasta sormuksesta.

 Nyt kun olen pari päivää katsellut sormusta kotona, olen sitä mieltä, että se on täydellinen! Mitenkähän tässä malttaa helmikuuhun odottaa, että sitä saa alkaa pitää sormessa... Voi olla, että vihkimisen jälkeen käyn vielä kiinnityttämässä kihla- ja vihkisormukset yhdeksi, jotta ne pysyvät hyvin paikallaan eivätkä pyöri erilleen.

P.S. Sormuksen hoitovinkiksi saatiin, että kolmen vuoden välein kannattaa käydä tarkistuttamassa, että kivet ovat hyvin paikallaan. Ainakin Aurifaberilla tämä kuuluu teetetyn sormuksen hintaan, joten siitä kannattaa kysäistä omalta kultasepältä!

Polttarit osa 2: Morsiussauna

Viikko sitten juhlittiin polttareita, joista kirjoitin jo edellisessäkin postauksessa. Illan viimeinen ohjelmanumero oli morsiussauna, joka oli minusta ihan super hauskaa! Voin suositella kaikille, mutta kannattaa huomioida, että aika paljon sotkua tästä tulee. Kaasojen pohjustuksen mukaan morsiussauna on vanha riitti, jolla puhdistaudutaan tulevaa liittoa varten ja jätetään kateellisten kaunat taakse.

Mukaan polttarireissulle oli pitänyt pakata mukaan sulhasen paita, mikä piti laittaa saunaan päälle, jotta meidän välinen yhteys vahvistuisi. Tarkempi selitys oli aika epäromanttinen, liittyi jotenkin hien sekoittumiseen :D Kun palasin saunasta hakemaan shampoota laukusta, oli toinen kaasoni kääntämässä kaikkia mukaan pakkaamiani vaatteita nurinpäin. Tällä kuulemma testattiin tulevan vaimon luonne.

Pixabay

Morsiamelle piti tehdä saunaan valtaistuin kukista ja lehdistä, ja laittaa sekaan jotain piikikästä, jotta muistuisi mieleen se, että avioliitto ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. En tiedä johtuiko vuodenajasta vai valtaistuimen rakentajien huumorintajusta, mutta tällä kertaa istuin koostui lähinnä risuista ja havuista... Se henkilö, joka istuisi siinä ensimmäisenä morsiamen jälkeen, saisi hyvää naimaonnea, joten en ehtinyt kuin vähän nousta vilvoittelemaan, kun olin jo paikkani menettänyt :D Saunassa huudettiin ja paukuteltiin seiniä pahojen henkien karkoittamiseksi, etteivät ne pääsisi pilaaamaan hääpäivää. Tästä lähti ainakin meidän porukalla sen verran kova ääni, että ihan hyvä ettei mökillä ollut seinänaapureita!

Löylyveteen sekoitettiin viinaa, joka muuttuisi helmeileväksi elontieksi, jota pitkin olisi sitten yhdessä helppo taivaltaa. Minun piti heittää löylyä olan yli taaksepäin, jotta en haikailisi tyttövuosia liikaa. Luonnollisesti saunomiseen kuului myös saunavasta, jolla vihtominen puhdistaisi niin, että olisin valmis hääpäivänä pukeutumaan viattomaan valkoiseen. Pääsin myös vihtomaan kaikkia kavereitani hyvän naimaonnen siirtämiseksi. Vasta olisi pitänyt lopuksi heittää saunan katolle, mikä olisi tuonut lisää onnea avioliittoon, mutta siihen ei nyt vuokramökillä lähdetty.

Vihtomisen ja pahojen henkien karkottamisen jälkeen oli vuorossa entisistä heiloista luopuminen, eli olisi pitänyt juosta saunan ympäri kerran jokaista eksää kohti, ja huutaa samalla tämän nimi ääneen. Oli sen verran liukasta ja kylmää, että muutettiin tätä sen verran, että juoksin kierrokset terassilla.

Pixabay

Lopuksi vielä kannettiin puolet keittiötarvikkeista suihkuhuoneeseen kylvetystä varten. Ensin minulta pestiin selkä suolalla ja jauholla, jotta tulisi leipää taloon eikä vanha suola janottaisi. Seuraavaksi käytettiin hunajaa, jotta elämästä tulisi makeaa. Lopuksi huuhdottiin vielä maidolla, ja tuli aika epätodellinen olo, kun oli paljon ihania ihmisiä ympärillä, toinen kaaso kaataa maitoa niskaan ja toinen loitsusi samalla ovelta vanhaa morsiussaunaloitsua "Mene mene miehelään, mene lempeästi. Mene mene miehelään, mene vailla kaunaa."